Ikäihmisten palvelujen esimiestyön koulutuskokonaisuus
Koskela, Niina (2013)
Koskela, Niina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305107611
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305107611
Tiivistelmä
Vanhustyöorganisaatioille suunnatun Vahva Vanhustyö -koulutuksen tilaajana toimi Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän ESR -rahoitteinen EDGE -hanke. Sen tarkoituksena on tukea pienten ja keskisuurten yritysten kehittämistyötä. Tilauksen perusteella koulutus toteutettiin osana Jalmari Jyllin Säätiön tutkimus-, koulutus- ja kehittämisyksikkö JJS -Traineen toimintaa.
Koulutuksessa käsiteltiin esimiestyön osaamisalueita, painottaen itseohjautuvan tiimityön ohjausta palveluprosesseissa. Suunnittelun taustalla oli jatkuvan kehittämisen periaate ja organisaation toimintajärjestelmän jäsentäminen Euroopan laatupalkintomallin (EFQM) ja ISO 9000-viitekehyksillä. Osallistujat suunnittelivat kehittymissuunnitelman omaan työyksikköönsä hyödyntämällä koulutusmateriaalia, tehtäviä sekä verkkopohjaista laadullisen suorituskyvyn Apotyökalu-arviointia. Koulutuksen etenemisen rakenteen muodosti ns. Demingin laatuympyrän suunnittele - toteuta – arvioi – kehitä -ketju.
Koulutus toteutettiin tammi-helmikuussa 2013 yhteensä neljänä iltapäivänä edeten suunnitelman mukaisesti ja painottuen teoria-alusteisiin ryhmätyöskentelymenetelmiin ja oman työyhteisön johtamiseen sovellettaviin tehtäviin. Koulutuksen päätteeksi toteutettiin arviointia koulutuksen tavoitteisiin pääsystä, hyödyllisyydestä ja kehittämistarpeista. Tulokset arvioinnista olivat pääsääntöisesti hyviä. Kehittämiskohteiksi kokonaisuudessa nousivat osallistujien laajempi taustatietojen kerääminen, sekä parempi yksilöllisen kohtaamisen kokemuksen aikaan saaminen.
Kehittämishankkeen johtopäätöksenä voidaan todeta, että koulutuskokonaisuus on samassa toimintaympäristössä toistettava ja uudelleen toteutettava kokonaisuus. Sen toteuttaminen tuki lähiesimiestyötä vanhustyössä osallistujien kannalta mielekkäällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Verkkopohjainen itsearviointi ja siitä saatavat yksilö- ja organisaatiokohtaiset raportit olivat keskeinen sisältö osallistujien kehittämissuunnitelmien laadinnassa ja myös koulutuksen alue, jossa osallistujan yksilöllinen tausta oli mahdollista huomioida eriytetysti.
Kehittämishankkeen ja opinnäytetyön näkökulmasta koulutussuunnittelu muodosti ehjän kokonaisuuden, jossa toteutuivat koulutuksen suunnittelu, tuotteistus, markkinointi sekä toteutus, arviointi ja jatkokehittämisen pohdinta yhdessä yhteistyökumppanin sekä osallistujien kanssa.
Koulutuksessa käsiteltiin esimiestyön osaamisalueita, painottaen itseohjautuvan tiimityön ohjausta palveluprosesseissa. Suunnittelun taustalla oli jatkuvan kehittämisen periaate ja organisaation toimintajärjestelmän jäsentäminen Euroopan laatupalkintomallin (EFQM) ja ISO 9000-viitekehyksillä. Osallistujat suunnittelivat kehittymissuunnitelman omaan työyksikköönsä hyödyntämällä koulutusmateriaalia, tehtäviä sekä verkkopohjaista laadullisen suorituskyvyn Apotyökalu-arviointia. Koulutuksen etenemisen rakenteen muodosti ns. Demingin laatuympyrän suunnittele - toteuta – arvioi – kehitä -ketju.
Koulutus toteutettiin tammi-helmikuussa 2013 yhteensä neljänä iltapäivänä edeten suunnitelman mukaisesti ja painottuen teoria-alusteisiin ryhmätyöskentelymenetelmiin ja oman työyhteisön johtamiseen sovellettaviin tehtäviin. Koulutuksen päätteeksi toteutettiin arviointia koulutuksen tavoitteisiin pääsystä, hyödyllisyydestä ja kehittämistarpeista. Tulokset arvioinnista olivat pääsääntöisesti hyviä. Kehittämiskohteiksi kokonaisuudessa nousivat osallistujien laajempi taustatietojen kerääminen, sekä parempi yksilöllisen kohtaamisen kokemuksen aikaan saaminen.
Kehittämishankkeen johtopäätöksenä voidaan todeta, että koulutuskokonaisuus on samassa toimintaympäristössä toistettava ja uudelleen toteutettava kokonaisuus. Sen toteuttaminen tuki lähiesimiestyötä vanhustyössä osallistujien kannalta mielekkäällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Verkkopohjainen itsearviointi ja siitä saatavat yksilö- ja organisaatiokohtaiset raportit olivat keskeinen sisältö osallistujien kehittämissuunnitelmien laadinnassa ja myös koulutuksen alue, jossa osallistujan yksilöllinen tausta oli mahdollista huomioida eriytetysti.
Kehittämishankkeen ja opinnäytetyön näkökulmasta koulutussuunnittelu muodosti ehjän kokonaisuuden, jossa toteutuivat koulutuksen suunnittelu, tuotteistus, markkinointi sekä toteutus, arviointi ja jatkokehittämisen pohdinta yhdessä yhteistyökumppanin sekä osallistujien kanssa.