Uusi Suunta –yksilöohjelma seksuaalirikoksista tuomituille - Ohjelmakäsikirjan käytettävyys työntekijöiden kokemana
Heinola, Milla; Hirvinen, Karolina (2013)
Heinola, Milla
Hirvinen, Karolina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305025878
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305025878
Tiivistelmä
Rikosseuraamuslaitoksessa uusintarikollisuutta pyritään vähentämään vaikuttavalla kuntoutuksella ja ohjelmatyöllä tuomioiden täytäntöönpanossa. Uusien kuntoutusvälineiden kehittäminen ja käyttöönotto on ajankohtainen tutkimusaihe etenkin seksuaalirikollisten kuntoutuksessa. Uusi Suunta -yksilöohjelma seksuaalirikoksista tuomituille on pilotoitava rikosperusteinen yksilökuntoutusohjelma, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2014 Rikosseuraamuslaitoksessa.
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan Uusi Suunta -yksilöohjelman ohjelmakäsikirjan käytettävyyttä seksuaalirikollisten kuntoutuksessa työntekijöiden näkökulmasta. Huomio keskittyy siihen, kokevatko työntekijät ohjelmakäsikirjan hyödylliseksi välineeksi seksuaalirikollisten kuntoutuksessa ja millaisia käytettävyysongelmia he siinä kokevat. Tavoitteena on antaa tulosten perusteella kehittämisehdotuksia ohjelmakäsikirjan lopullista versiota varten.
Käytettävyys on menetelmä- ja teoriakenttä, jonka kautta käyttäjän ja käytettävän tuotteen yhteistoimintaa pyritään saamaan tehokkaaksi ja käyttäjän kannalta miellyttäväksi. Käytettävyystutkimus käyttää hyväksi kognitiivisen psykologian sekä ihmisen ja käytettävän tuotteen vuorovaikutuksen tutkimusta. Tutkimuksessa käytettävyyden teoreettisena taustana käytettiin Nielsenin käytettävyyskriteerien lisäksi Wheeler Atkinsonin käytettävyyden määritelmää.
Tutkimus toteutettiin helmikuussa 2013 Uusi Suunta -ohjelmakäsikirjan ollessa pilotoitavana. Keräsimme käyttäjien kokemuksia ohjelmakäsikirjasta käyttäen aineistonkeruussa Webropol-verkkokyselylomaketta. Tutkimukseen vastasi 17 pilotoinnissa mukana olevaa työntekijää. Tutkimuksessa hyödynsimme sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusta. Kvantitatiivisen aineiston tulokset analysoitiin Webropol-ohjelmaa käyttäen. Kvalitatiivinen aineisto analysoitiin teemoittelemalla ja luokittelemalla vastaukset käytettävyyden eri osa-alueiden mukaan.
Tuloksista ilmenee, että Uusi Suunta -ohjelmakäsikirjalle ja ohjelmalle on tarvetta rikosseuraamustyössä seksuaalirikollisten kuntoutuksessa. Ohjelmakäsikirjan käytettävyys on tulosten perusteella hyvällä tasolla, mutta kehittämistarpeita ilmeni useilla käytettävyyden osa-alueilla.
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan Uusi Suunta -yksilöohjelman ohjelmakäsikirjan käytettävyyttä seksuaalirikollisten kuntoutuksessa työntekijöiden näkökulmasta. Huomio keskittyy siihen, kokevatko työntekijät ohjelmakäsikirjan hyödylliseksi välineeksi seksuaalirikollisten kuntoutuksessa ja millaisia käytettävyysongelmia he siinä kokevat. Tavoitteena on antaa tulosten perusteella kehittämisehdotuksia ohjelmakäsikirjan lopullista versiota varten.
Käytettävyys on menetelmä- ja teoriakenttä, jonka kautta käyttäjän ja käytettävän tuotteen yhteistoimintaa pyritään saamaan tehokkaaksi ja käyttäjän kannalta miellyttäväksi. Käytettävyystutkimus käyttää hyväksi kognitiivisen psykologian sekä ihmisen ja käytettävän tuotteen vuorovaikutuksen tutkimusta. Tutkimuksessa käytettävyyden teoreettisena taustana käytettiin Nielsenin käytettävyyskriteerien lisäksi Wheeler Atkinsonin käytettävyyden määritelmää.
Tutkimus toteutettiin helmikuussa 2013 Uusi Suunta -ohjelmakäsikirjan ollessa pilotoitavana. Keräsimme käyttäjien kokemuksia ohjelmakäsikirjasta käyttäen aineistonkeruussa Webropol-verkkokyselylomaketta. Tutkimukseen vastasi 17 pilotoinnissa mukana olevaa työntekijää. Tutkimuksessa hyödynsimme sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusta. Kvantitatiivisen aineiston tulokset analysoitiin Webropol-ohjelmaa käyttäen. Kvalitatiivinen aineisto analysoitiin teemoittelemalla ja luokittelemalla vastaukset käytettävyyden eri osa-alueiden mukaan.
Tuloksista ilmenee, että Uusi Suunta -ohjelmakäsikirjalle ja ohjelmalle on tarvetta rikosseuraamustyössä seksuaalirikollisten kuntoutuksessa. Ohjelmakäsikirjan käytettävyys on tulosten perusteella hyvällä tasolla, mutta kehittämistarpeita ilmeni useilla käytettävyyden osa-alueilla.