Effective use of hearing devices : a guide for geronoms and caregivers in supporting elderly with dementia in an institutional setting
Mwangi, Jacqueline (2013)
Mwangi, Jacqueline
Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola
2013
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Finland
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305087271
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305087271
Tiivistelmä
Kuulon huononeminen on yksi hallitsevimmista kroonisista terveyden alenemiseen vai-kuttavista seikoista vanhuksilla. Ikään liittyvä aistien heikkeneminen, kuten kuulon ja näön heikkeneminen voi olla suurempi haaste yhdessä dementian kanssa, koska se hanka-loittaa kommunikaatiota muiden ihmisten kanssa. Aikainen diagnoosi ja hyvä terveyden-huoltojärjestelmä hidastaa taudin kognitiivisia vaikutuksia. Kuulolaite ja muut kuulemi-seen liittyvät apuvälineet ovat ainoa ratkaisu helpottaa ongelmaa.
Tavoite: Tavoite tässä tehtävässä on analysoida miten ongelmat ilmenevät kuulolaitteita käyttävillä dementikoilla, jotka asuvat palvelutaloissa ja löytää ratkaisuja kuinka auttajat voivat tukea asiakkaita aistien huonontuessa ja dementian pahentuessa. Vastauksia etsies-sä haastattelukysymyksinä käytettiin:
1. Mitkä ovat pääongelmat tai -syyt kuulolaitteiden väärinkäytölle tai käyttämättä jättämiselle vanhuksilla, joilla on huono kuulo ja dementia.
2. Kuinka instituutiot, hoitokodit, hoitajat ja muut ammattilaiset voivat tukea asiak-kaita, joilla on huono kuulo ja dementia.
Menetelmät: Kirjallisuuden sisällön deduktiivinen analyysi. Käytetyt hakukoneet olivat EBSCO, CINAHL, SAGE ja Google Scholar. Tulokset lajiteltiin kategorioihin ja edel-leen pienempiin ryhmiin. Pääotsikot olivat: ”ongelma kuulolaitteen käytössä” ja ”asiak-kaiden tukeminen huonon kuulon ja dementian kanssa”. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Health Belief Model:ia (HBM). Haasteet tässä kategorioihin ja edelleen pie-nempiin ryhmiin olivat, kun hyödylliset artikkelit eivät olleet kokonaan käytettävissä tai ne eivät olleet englanniksi.
Tulokset: Asiakkaat, joilla on dementia ja asuvat palvelutaloissa käyttävät vähemmän kuulolaitteita kuin kotona asuvat vanhukset. Tämä johtuu siitä, että persoonalliset tekijät, ympäristötekijät, kuulolaitteen käyttöön liittyvät tekijät sekä sosiaaliset- ja institutionaali-set tekijät luovat rajoja kuulolaitteiden käytölle.
Johtopäätökset: Terveydenhuoltojärjestelmässä olisi kehitettävä palveluiden tarjoamista heille, joilla on kuulon huononemista ja dementiaa. Täytyisi tehdä lisäselvitystä, mikä vaikutus yksittäisellä ihmisellä on dementian ja kuulon huononemisen kanssa ja mitä voi-taisiin kehittää heidän kuulolaitteiden käytössä kuntouttaessa heitä ja erityisesti heitä neuvottaessa.
Tavoite: Tavoite tässä tehtävässä on analysoida miten ongelmat ilmenevät kuulolaitteita käyttävillä dementikoilla, jotka asuvat palvelutaloissa ja löytää ratkaisuja kuinka auttajat voivat tukea asiakkaita aistien huonontuessa ja dementian pahentuessa. Vastauksia etsies-sä haastattelukysymyksinä käytettiin:
1. Mitkä ovat pääongelmat tai -syyt kuulolaitteiden väärinkäytölle tai käyttämättä jättämiselle vanhuksilla, joilla on huono kuulo ja dementia.
2. Kuinka instituutiot, hoitokodit, hoitajat ja muut ammattilaiset voivat tukea asiak-kaita, joilla on huono kuulo ja dementia.
Menetelmät: Kirjallisuuden sisällön deduktiivinen analyysi. Käytetyt hakukoneet olivat EBSCO, CINAHL, SAGE ja Google Scholar. Tulokset lajiteltiin kategorioihin ja edel-leen pienempiin ryhmiin. Pääotsikot olivat: ”ongelma kuulolaitteen käytössä” ja ”asiak-kaiden tukeminen huonon kuulon ja dementian kanssa”. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Health Belief Model:ia (HBM). Haasteet tässä kategorioihin ja edelleen pie-nempiin ryhmiin olivat, kun hyödylliset artikkelit eivät olleet kokonaan käytettävissä tai ne eivät olleet englanniksi.
Tulokset: Asiakkaat, joilla on dementia ja asuvat palvelutaloissa käyttävät vähemmän kuulolaitteita kuin kotona asuvat vanhukset. Tämä johtuu siitä, että persoonalliset tekijät, ympäristötekijät, kuulolaitteen käyttöön liittyvät tekijät sekä sosiaaliset- ja institutionaali-set tekijät luovat rajoja kuulolaitteiden käytölle.
Johtopäätökset: Terveydenhuoltojärjestelmässä olisi kehitettävä palveluiden tarjoamista heille, joilla on kuulon huononemista ja dementiaa. Täytyisi tehdä lisäselvitystä, mikä vaikutus yksittäisellä ihmisellä on dementian ja kuulon huononemisen kanssa ja mitä voi-taisiin kehittää heidän kuulolaitteiden käytössä kuntouttaessa heitä ja erityisesti heitä neuvottaessa.