Passiivitalon alustava optimointi PHPP-laskennan avulla
Alatalo, Eveliina (2013)
Alatalo, Eveliina
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305107736
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305107736
Tiivistelmä
Tämän työn tavoitteena on oululaisen rakennusliikkeen OKT Metsästäjäntie passiivitaloon valittujen rakenne- ja laiteratkaisujen arviointi ja optimointi PHPP-laskennan avulla. PHPP eli Passive House Planning Package on Excel-pohjainen saksalaisen passiivitaloinstituutin tuote, joka on lähinnä tarkoitettu keskieurooppalaisten passiivitalojen sertifiointiin. Ohjelman avulla saadaan arvioitua rakennuskohde kokonaisuutena sekä näin ollen ottaa käsittelyyn mahdollisia optimoinnin kohtia.
Työssä perehdyttiin passiivitalon eri määritelmiin ja käsitteisiin sekä hyödynnettiin laskentaohjelmaa pientalokohteen alustavassa tutkimisessa ja arvioinnissa. Rakennusliike puolestaan saa lisää tietoa ja tietämystä passiivitaloon valitsemiensa ratkaisujen toimivuuksista tällaisissa rakennuskohteissa.
Työssä tutkittu kohde ei täyttänyt passiivitalon kriteerejä moneltakaan osin. Tarkastelussa havaittiin erityisesti ikkunoiden nostavan talon lämmitystarvetta. Niiden lämpöhäviöt olivat 32 % ja näin ollen ikkunoiden voidaan todeta olevan kohteen merkittävin optimoinnin kohde. Lisäksi rakennuksen sijainnin optimointi eri ilmansuuntien nähden vaikutti huomattavasti rakennuksen energiatasapainoon.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että passiivitalon rakentaminen vaatii hyvää suunnittelua, huolellista rakentamista ja kokonaisuuden hallitsemista. Lisäksi Suomeen olisi hyvä saada oma helpompi passiivitaloja koskeva laskentaohjelma, jolla voitaisiin tarkistaa ja simuloida eri ratkaisuja juuri Suomen olosuhteilla.
Työssä perehdyttiin passiivitalon eri määritelmiin ja käsitteisiin sekä hyödynnettiin laskentaohjelmaa pientalokohteen alustavassa tutkimisessa ja arvioinnissa. Rakennusliike puolestaan saa lisää tietoa ja tietämystä passiivitaloon valitsemiensa ratkaisujen toimivuuksista tällaisissa rakennuskohteissa.
Työssä tutkittu kohde ei täyttänyt passiivitalon kriteerejä moneltakaan osin. Tarkastelussa havaittiin erityisesti ikkunoiden nostavan talon lämmitystarvetta. Niiden lämpöhäviöt olivat 32 % ja näin ollen ikkunoiden voidaan todeta olevan kohteen merkittävin optimoinnin kohde. Lisäksi rakennuksen sijainnin optimointi eri ilmansuuntien nähden vaikutti huomattavasti rakennuksen energiatasapainoon.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että passiivitalon rakentaminen vaatii hyvää suunnittelua, huolellista rakentamista ja kokonaisuuden hallitsemista. Lisäksi Suomeen olisi hyvä saada oma helpompi passiivitaloja koskeva laskentaohjelma, jolla voitaisiin tarkistaa ja simuloida eri ratkaisuja juuri Suomen olosuhteilla.