Työntekijä aktiivisena työhyvinvoinnin edistäjänä tulkkauspalveluyrityksessä
Pakkala, Pigga-Maiju (2013)
Pakkala, Pigga-Maiju
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305148358
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305148358
Tiivistelmä
Kehittämistyön tilaajana oli Viittomakielialan Osuuskunta Via. Työn tavoitteena oli selvittää Viittomakielialan Osuuskunta Vian kuukausipalkkaisten tulkkien työhyvinvoinnin tekijöitä ja miten työntekijä itse pystyy aktiivisesti edistämään omaa ja työyhteisön hyvinvointia. Kehittämistyö toteutettiin yrityksen työhyvinvointihankkeessa keräten aineistoa samanaikaisesti hankkeelle kuin kehittämistyölle.
Kehittämistyön menetelmänä oli realistinen evaluaatio, tarkemmin sanottuna prosessievaluaatio. Menetelmä kuuluu laadullisiin evaluaatiohin, jossa kerätään aineistoa monimenetelmällisesti. Käyttämällä laadullisia ja määrällisiä menetelmiä halutaan saada tietää miten asiat ymmärretään ja miten laajalti ne ovat käytössä. Realistisessa evaluaatiossa tehdään päätelmiä vuorottelemalla käytännön testauksia ja teoreettista tietoa, josta edetään käytännön sovelluksiin. Evaluaatioprosessi mallinnetaan, jonka avulla saadaan kuva kokonaisuudesta.
Kehittämistyön aineisto kerättiin kahdella kyselylomakkeella vuoden 2012 alussa ja lopussa sekä Vian työhyvinvoinnin interventioiden mittareilla, kehityskeskusteluiden motivaatiokartoituksella ja kahdella fiilismittauksella. Kehittämistyön tarkka vaiheittainen kuvaus antaa yhden mallin ja tietoa, millä tavoin kehittämistyö voi tukea yritysmaailman hanketta millä tahansa alalla.
Tietyn arvomaailman omaavat viittomakielen tulkit hakeutuvat samantyyppisen arvomaailman omaa-vaan yritykseen työhön. Tulkkien työhyvinvoinnin voimavaroina ovat työyhteisö ja toisten tukeminen. Tulkit haluavat kehittää itseään ja toisiaan, johon ollaan valmiita myös satsaamaan jatkossa enemmän. Tulkit arvostavat työnantajan joustavuutta, jonka kautta koetaan työn ja muun elämän sopivaa suhdetta. Kun työnantaja joustaa, työntekijät haluavat joustaa myös työnantajalle, josta hyötyvät asiakkaat. Työn tuloksista voidaan todeta, että viittomakielen tulkin työ on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana työyhteisön kautta. Jatkossa tutkittaessa tulkkien työhyvinvointia kannattaisi keskittyä nostamaan esiin tulkin henkilökohtaisia voimavaroja, joista lopulta hyötyy koko työyhteisö ja ammattiala.
Kehittämistyön menetelmänä oli realistinen evaluaatio, tarkemmin sanottuna prosessievaluaatio. Menetelmä kuuluu laadullisiin evaluaatiohin, jossa kerätään aineistoa monimenetelmällisesti. Käyttämällä laadullisia ja määrällisiä menetelmiä halutaan saada tietää miten asiat ymmärretään ja miten laajalti ne ovat käytössä. Realistisessa evaluaatiossa tehdään päätelmiä vuorottelemalla käytännön testauksia ja teoreettista tietoa, josta edetään käytännön sovelluksiin. Evaluaatioprosessi mallinnetaan, jonka avulla saadaan kuva kokonaisuudesta.
Kehittämistyön aineisto kerättiin kahdella kyselylomakkeella vuoden 2012 alussa ja lopussa sekä Vian työhyvinvoinnin interventioiden mittareilla, kehityskeskusteluiden motivaatiokartoituksella ja kahdella fiilismittauksella. Kehittämistyön tarkka vaiheittainen kuvaus antaa yhden mallin ja tietoa, millä tavoin kehittämistyö voi tukea yritysmaailman hanketta millä tahansa alalla.
Tietyn arvomaailman omaavat viittomakielen tulkit hakeutuvat samantyyppisen arvomaailman omaa-vaan yritykseen työhön. Tulkkien työhyvinvoinnin voimavaroina ovat työyhteisö ja toisten tukeminen. Tulkit haluavat kehittää itseään ja toisiaan, johon ollaan valmiita myös satsaamaan jatkossa enemmän. Tulkit arvostavat työnantajan joustavuutta, jonka kautta koetaan työn ja muun elämän sopivaa suhdetta. Kun työnantaja joustaa, työntekijät haluavat joustaa myös työnantajalle, josta hyötyvät asiakkaat. Työn tuloksista voidaan todeta, että viittomakielen tulkin työ on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana työyhteisön kautta. Jatkossa tutkittaessa tulkkien työhyvinvointia kannattaisi keskittyä nostamaan esiin tulkin henkilökohtaisia voimavaroja, joista lopulta hyötyy koko työyhteisö ja ammattiala.