Leiko-toiminnan käynnistäminen Taysin Korva- ja suusairauksien vastuualueella
Villman, Maarit (2013)
Villman, Maarit
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305148350
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305148350
Tiivistelmä
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin uudistamisohjelman vuoteen 2020 osahankkeen yhtenä konkreettisena tavoitteena on leikkaussalitoiminnan kokonaisuuden uudelleen järjestely. Tällä hetkellä Leikkaukseen kotoa (Leiko) -toimintaa kehitetään nykyisten tila- ja toimintamahdollisuuksien puitteissa ja otetaan asteittain käyttöön. Tavoitteena on kutsupotilaiden leikkausten toteuttaminen pääosin Leiko-periaatteen mukaisesti.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Leiko-toiminnan käyttöönoton suunnittelussa ja toiminnan aloittamisessa huomioitavia asioita Tampereen yliopistollisen sairaalan korva- ja suusairauksien vastuualueella käynnistettävän toiminnan tueksi. Tutkimuksen tuli vastata Leiko-toiminnan suunnittelu- ja käynnistämisvaiheeseen liittyviin, Leiko-toiminnan toteutukseen sekä arviointiin ja kehittämiseen liittyviin tutkimuskysymyksiin. Tutkimuksen tavoitteena on helpottaa Leiko-toiminnan sekä uusien tilaratkaisuiden suunnittelua ja käyttöönottoa korva- ja suusairauksien vastuualueella. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa potilaille sujuva ja asiakaslähtöinen hoito hyvin suunnitellun Leiko-toiminnan avulla. Toiminnan uudelleen organisoinnin myötä tavoitteena on hoitoketjun saumattomuus ja samalla toiminnan tehostumisen tuoma taloudellisuus.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla Hyvinkään sairaalan, Keski-Suomen Keskussairaalan ja Hatanpään sairaalan Leiko-yksiköistä sekä Taysin kahdesta erillisestä Leiko-yksiköstä. Haastatteluiden lisäksi aineistoa kerättiin havainnoimalla Leiko-yksiköiden tilaratkaisuita ja toimintaa. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Leiko-toiminnan suunnitteluvaihe sisälsi tämän tutkimuksen mukaan benchmarkingia, yhteisten toimintaohjeiden laatimisen, riittävät toiminta- ja tilaresurssit sekä Leiko-potilaan kriteereiden laatimisen. Leiko-toiminnan käynnistäminen puolestaan rakentui yhteistyöstä, moniammatillisuudesta, henkilöstöjohtamisesta sekä henkilöstöresursseista. Leiko-hoitajan työnkuvan sekä Leiko-potilaan hoitoprosessin kuvaaminen sisältyi Leiko-toiminnan toteuttamisvaiheeseen. Leiko-toiminnan arviointi ja kehittäminen sisälsivät potilas- ja henkilöstöpalautteen, Leiko-toiminnan hyödyt ja vaikuttavuuden sekä jatkuvan parantamisen.
Tämän tutkimuksen perusteella Leiko-toiminnan suunnitteluvaihetta voidaan pitää koko toiminnan käynnistämisen perustana. Toiminnan kehittämiseksi tulisi kerätä systemaattista palautetta sekä Leiko-potilailta että henkilöstöltä. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää hyödyksi myös muunlaisen toiminnan kehittämisessä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Leiko-toiminnan käyttöönoton suunnittelussa ja toiminnan aloittamisessa huomioitavia asioita Tampereen yliopistollisen sairaalan korva- ja suusairauksien vastuualueella käynnistettävän toiminnan tueksi. Tutkimuksen tuli vastata Leiko-toiminnan suunnittelu- ja käynnistämisvaiheeseen liittyviin, Leiko-toiminnan toteutukseen sekä arviointiin ja kehittämiseen liittyviin tutkimuskysymyksiin. Tutkimuksen tavoitteena on helpottaa Leiko-toiminnan sekä uusien tilaratkaisuiden suunnittelua ja käyttöönottoa korva- ja suusairauksien vastuualueella. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa potilaille sujuva ja asiakaslähtöinen hoito hyvin suunnitellun Leiko-toiminnan avulla. Toiminnan uudelleen organisoinnin myötä tavoitteena on hoitoketjun saumattomuus ja samalla toiminnan tehostumisen tuoma taloudellisuus.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla Hyvinkään sairaalan, Keski-Suomen Keskussairaalan ja Hatanpään sairaalan Leiko-yksiköistä sekä Taysin kahdesta erillisestä Leiko-yksiköstä. Haastatteluiden lisäksi aineistoa kerättiin havainnoimalla Leiko-yksiköiden tilaratkaisuita ja toimintaa. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Leiko-toiminnan suunnitteluvaihe sisälsi tämän tutkimuksen mukaan benchmarkingia, yhteisten toimintaohjeiden laatimisen, riittävät toiminta- ja tilaresurssit sekä Leiko-potilaan kriteereiden laatimisen. Leiko-toiminnan käynnistäminen puolestaan rakentui yhteistyöstä, moniammatillisuudesta, henkilöstöjohtamisesta sekä henkilöstöresursseista. Leiko-hoitajan työnkuvan sekä Leiko-potilaan hoitoprosessin kuvaaminen sisältyi Leiko-toiminnan toteuttamisvaiheeseen. Leiko-toiminnan arviointi ja kehittäminen sisälsivät potilas- ja henkilöstöpalautteen, Leiko-toiminnan hyödyt ja vaikuttavuuden sekä jatkuvan parantamisen.
Tämän tutkimuksen perusteella Leiko-toiminnan suunnitteluvaihetta voidaan pitää koko toiminnan käynnistämisen perustana. Toiminnan kehittämiseksi tulisi kerätä systemaattista palautetta sekä Leiko-potilailta että henkilöstöltä. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää hyödyksi myös muunlaisen toiminnan kehittämisessä.