LAPSIA KOSKEVIEN ASIOIDEN JÄRJESTELY EROTILANTEESSA
Raittimo, Henna (2013)
Raittimo, Henna
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305158567
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305158567
Tiivistelmä
Toimeksiantajana työssä on Oulun kaupungin perheoikeudelliset palvelut. Työssä tuotetaan esite asioista, joita vanhempien tulee järjestää lapsia koskien eron sattuessa. Vanhempien tulee sopia lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta sekä mahdollisesta elatusavusta. Usein vanhemmat eivät ole tietoisia kaikista edellä mainituista asioista tai he voivat sekoittaa ne keskenään. Työn tavoitteena on helpottaa Oulun kaupungin lastenvalvojien työtä ja antaa tietoa erotilanteessa oleville vanhemmille. Esite on opinnäytetyön liitteenä.
Liitteen kokoaminen on tehty yhteistyössä lastenvalvojien kanssa ja siihen on erityisesti koottu ne asiat, jotka heidän mielestään ovat olennaisimmat ja mistä tulee paljon kysymyksiä ja väärinkäsityksiä. Opinnäytetyö on toiminnallinen ja tutkimusmenetelmänä on lainoppi. Opinnäytetyö on laadullinen, aineistopohjainen tutkimus. Tutkimuksen aineistona on käytetty lakeja, hallituksen esityksiä sekä aiheesta kirjoitettua oikeuskirjallisuutta.
Lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta säätelevät useat lait, mutta tärkeimmät ovat laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sekä laki lapsen elatuksesta. Vanhemmilla on suurelta osin sopimusvapaus järjestettäessä lapsen asioita eron jälkeen. Jos vanhemmat pääsevät keskinäiseen sopimukseen asioista, eikä sopimus ole lapsen edun vastainen, kunnan sosiaaliviranomainen voi vahvistaa sopimuksen. Vahvistuksen jälkeen sopimus on tarvittaessa pakkotäytäntöönpantavissa. Jos sopimukseen ei päästä, asia voidaan viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tuomioistuimissa asiaa voidaan sovitella, jos molemmat osapuolet siihen suostuvat. Jos sovittelu ei kuitenkaan tuota tulosta, asia siirretään tuomioistuinkäsittelyyn. Huolto, tapaamisoikeus ja asumisasiat viedään tuomioistuimeen hakemusasiana avioerohakemuksen liitteenä tai erillisenä asiana. Elatusapuasia viedään tuomioistuimeen haasteasiana. Elatusapukanteessa kantajana on lapsi ja lapsen edustajana vanhempi, jonka luona hän asuu vakituisesti. Tapaamisoikeus-, asumis- ja huoltajuusasian voi viedä tuomioistuimeen lapsen vanhemmat yhdessä, toinen van-hemmista, huoltaja tai sosiaalilautakunta.
Jos ero on riitaisa, vanhemmat saattavat helposti unohtaa, että sopimuksiin pyritään lapsen edun mukaisesti. Riitaisissa tapauksissa esimerkiksi vanhempien katkeruus toista osapuolta kohtaan voi sumentaa vanhemman arvostelukykyä käsiteltäessä lapsen asioita. Vanhempien velvollisuutena on yhdessä etsiä ennen kaikkea ratkaisua, joka on lapsen parhaaksi. Ratkaisuissa on erityisesti kiinnitettävä huomiota myös siihen, miten huolto ja tapaamisoikeus parhaiten toteutuvat vastaisuudessa. Ratkaisut tehdään siis pitkälle aikavälille. Kunnan sosiaaliviranomainen, yleensä lastenvalvoja, valvoo lapsen etua virkansa puolesta, jos sopimus vahvistetaan sosiaalitoimistossa. Tuomioistuinasiassa lapsen edun valvojana toimii tuomioistuin.
Liitteen kokoaminen on tehty yhteistyössä lastenvalvojien kanssa ja siihen on erityisesti koottu ne asiat, jotka heidän mielestään ovat olennaisimmat ja mistä tulee paljon kysymyksiä ja väärinkäsityksiä. Opinnäytetyö on toiminnallinen ja tutkimusmenetelmänä on lainoppi. Opinnäytetyö on laadullinen, aineistopohjainen tutkimus. Tutkimuksen aineistona on käytetty lakeja, hallituksen esityksiä sekä aiheesta kirjoitettua oikeuskirjallisuutta.
Lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta säätelevät useat lait, mutta tärkeimmät ovat laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sekä laki lapsen elatuksesta. Vanhemmilla on suurelta osin sopimusvapaus järjestettäessä lapsen asioita eron jälkeen. Jos vanhemmat pääsevät keskinäiseen sopimukseen asioista, eikä sopimus ole lapsen edun vastainen, kunnan sosiaaliviranomainen voi vahvistaa sopimuksen. Vahvistuksen jälkeen sopimus on tarvittaessa pakkotäytäntöönpantavissa. Jos sopimukseen ei päästä, asia voidaan viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tuomioistuimissa asiaa voidaan sovitella, jos molemmat osapuolet siihen suostuvat. Jos sovittelu ei kuitenkaan tuota tulosta, asia siirretään tuomioistuinkäsittelyyn. Huolto, tapaamisoikeus ja asumisasiat viedään tuomioistuimeen hakemusasiana avioerohakemuksen liitteenä tai erillisenä asiana. Elatusapuasia viedään tuomioistuimeen haasteasiana. Elatusapukanteessa kantajana on lapsi ja lapsen edustajana vanhempi, jonka luona hän asuu vakituisesti. Tapaamisoikeus-, asumis- ja huoltajuusasian voi viedä tuomioistuimeen lapsen vanhemmat yhdessä, toinen van-hemmista, huoltaja tai sosiaalilautakunta.
Jos ero on riitaisa, vanhemmat saattavat helposti unohtaa, että sopimuksiin pyritään lapsen edun mukaisesti. Riitaisissa tapauksissa esimerkiksi vanhempien katkeruus toista osapuolta kohtaan voi sumentaa vanhemman arvostelukykyä käsiteltäessä lapsen asioita. Vanhempien velvollisuutena on yhdessä etsiä ennen kaikkea ratkaisua, joka on lapsen parhaaksi. Ratkaisuissa on erityisesti kiinnitettävä huomiota myös siihen, miten huolto ja tapaamisoikeus parhaiten toteutuvat vastaisuudessa. Ratkaisut tehdään siis pitkälle aikavälille. Kunnan sosiaaliviranomainen, yleensä lastenvalvoja, valvoo lapsen etua virkansa puolesta, jos sopimus vahvistetaan sosiaalitoimistossa. Tuomioistuinasiassa lapsen edun valvojana toimii tuomioistuin.