Terveydensuojelulain mukaisten asunnontarkastusten jälkivalvonta
Saarela, Taija (2013)
Saarela, Taija
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305148389
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305148389
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia asunnontarkastusten jälkivalvontaa ja kehittää toimintamalli jälkivalvontaa varten. Osana opinnäytetyötä lähetettiin terveydensuojeluviranomaisille jälkivalvonnan toteuttamista koskeva Webropol-kysely helmikuussa 2013. Opinnäytetyö ja siihen liittyvä kysely tehtiin yhteistyössä Kouvolan Ympäristöpalvelujen ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston kanssa.
Jälkivalvontakyselyyn vastattiin yhteensä 29 valvontayksiköstä eri puolelta Suomea. Kyselyn vastausprosentti oli noin 40 %. Vastauksista ilmeni, että ajanpuutteen takia toimenpidekehotusten jälkivalvonta jää usein suorittamatta. Sen sijaan korjausmääräyksen tai käyttökiellon saaneita kohteita valvotaan huomattavasti tehokkaammin ongelmien vakavuudesta johtuen. Jälkivalvontaa suoritetaan erityisesti asiakirjavalvonnan ja tarkastusten avulla, mutta myös erilaisia näytteenottoja ja mittauksia hyödynnetään jonkin verran tutkittaessa terveyshaitan poistumista.
Jälkivalvonnan suurimmat ongelmat kohdistuvat puutteellisiin resursseihin ja tiedonkulkuun. Korjausten onnistumisen osoittamiseen varmuudella tarvitaan entistä pidempiä seurantajaksoja. Jälkivalvonta vaatii selkeää valtakunnallista ohjeistusta, jotta valvontayksiköiden menettely asunnontarkastusprosessissa olisi johdonmukaista ja tasapuolista.
Jälkivalvontakyselyyn vastattiin yhteensä 29 valvontayksiköstä eri puolelta Suomea. Kyselyn vastausprosentti oli noin 40 %. Vastauksista ilmeni, että ajanpuutteen takia toimenpidekehotusten jälkivalvonta jää usein suorittamatta. Sen sijaan korjausmääräyksen tai käyttökiellon saaneita kohteita valvotaan huomattavasti tehokkaammin ongelmien vakavuudesta johtuen. Jälkivalvontaa suoritetaan erityisesti asiakirjavalvonnan ja tarkastusten avulla, mutta myös erilaisia näytteenottoja ja mittauksia hyödynnetään jonkin verran tutkittaessa terveyshaitan poistumista.
Jälkivalvonnan suurimmat ongelmat kohdistuvat puutteellisiin resursseihin ja tiedonkulkuun. Korjausten onnistumisen osoittamiseen varmuudella tarvitaan entistä pidempiä seurantajaksoja. Jälkivalvonta vaatii selkeää valtakunnallista ohjeistusta, jotta valvontayksiköiden menettely asunnontarkastusprosessissa olisi johdonmukaista ja tasapuolista.