"HALAVATUN KÄSI" : Parantaako käden pakotettu käyttö toimintakykyä?
Janhunen, Helvi (2009)
Janhunen, Helvi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912036991
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912036991
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää käden pakotettu käyttö-kuntoutusmenetelmän vaikutuksia
aivohalvauksen saaneen henkilön käsien toimintakykyyn kotona. Lisäksi tutkimus kartoitti halvaan-
tuneen henkilön mielipiteitä käden pakotettu käyttö-laitoskuntoutusjaksosta. Tutkimus kohdistui
Etelä-Savon sairaanhoitopiirin Moision sairaalan neurologisen kuntoutusosaston käden pakotettu
käyttö-kuntoutujiin syksyllä 2008. Tutkimukseen ilmoittautui viisi, 44 -79-vuotiasta, aivohalvaukseen
sairastunutta henkilöä; kolme naista ja kaksi miestä.
Tutkimusympäristönä toimi kunkin kuntoutujan koti. Tutkimusaineisto kerättiin kotikäynneillä, joilla
kuntoutujien käsien toimintakykyä videoitiin ennen käden pakotettu käyttö-laitoskuntoutusjaksoa,
heti sen jälkeen sekä kolmen kuukauden kuluttua. Kuntoutujia haastateltiin ensimmäisellä ja
viimeisellä kotikäynnillä. Haastattelumuotona käytettiin strukturoitua haastattelua.
Halvaantuneen käden toimintakykyä analysoitiin videoaineistosta ICF-luokituksen viitekehyksessä,
joita olivat nostaminen ja kantaminen, käden hienomotorinen käyttäminen sekä käden ja käsivarren
käyttäminen. Videolta havainnoitiin välipalan valmistamista, josta 20 suoritusta pisteytettiin MALmittarin
(Motor Activity Log) mukaisesti. MAL on haastatteluun perustuva toimintakykymittari,
jota käden pakotettu käyttö-menetelmässä käytetään arvioitaessa henkilön päivittäisiä toimia
kotona.
MAL-pisteiden keskiarvojen mukaan neljän kuntoutujan halvaantuneen käden toimintakyky parani
kuntoutusjaksolla; yhden kuntoutujan tilanne pysyi ennallaan. Neljällä kuntoutujalla paranemista
tapahtui seuranta-ajalla. ICF:n suorituskyvyn tarkenne ilmaisi kolmella kuntoutujalla tason nousua ja
kahdella taso säilyi ennallaan. Kolme kuntoutujaa koki hyötyneensä kuntoutusjaksosta paljon ja
kaksi jonkin verran. Kuntoutusjaksoon liittyi myös pettymyksiä, koska käden toiminta ei palautunut
odotusten mukaan. Kehittämisehdotusten tavoitteena on tukea kuntoutujaa esim. aktiivisempaan
kotiharjoitteluun suunnittelemalla yhdessä kiinnostava kotiohjelma harjoituspäiväkirjalla.iivistelmä
aivohalvauksen saaneen henkilön käsien toimintakykyyn kotona. Lisäksi tutkimus kartoitti halvaan-
tuneen henkilön mielipiteitä käden pakotettu käyttö-laitoskuntoutusjaksosta. Tutkimus kohdistui
Etelä-Savon sairaanhoitopiirin Moision sairaalan neurologisen kuntoutusosaston käden pakotettu
käyttö-kuntoutujiin syksyllä 2008. Tutkimukseen ilmoittautui viisi, 44 -79-vuotiasta, aivohalvaukseen
sairastunutta henkilöä; kolme naista ja kaksi miestä.
Tutkimusympäristönä toimi kunkin kuntoutujan koti. Tutkimusaineisto kerättiin kotikäynneillä, joilla
kuntoutujien käsien toimintakykyä videoitiin ennen käden pakotettu käyttö-laitoskuntoutusjaksoa,
heti sen jälkeen sekä kolmen kuukauden kuluttua. Kuntoutujia haastateltiin ensimmäisellä ja
viimeisellä kotikäynnillä. Haastattelumuotona käytettiin strukturoitua haastattelua.
Halvaantuneen käden toimintakykyä analysoitiin videoaineistosta ICF-luokituksen viitekehyksessä,
joita olivat nostaminen ja kantaminen, käden hienomotorinen käyttäminen sekä käden ja käsivarren
käyttäminen. Videolta havainnoitiin välipalan valmistamista, josta 20 suoritusta pisteytettiin MALmittarin
(Motor Activity Log) mukaisesti. MAL on haastatteluun perustuva toimintakykymittari,
jota käden pakotettu käyttö-menetelmässä käytetään arvioitaessa henkilön päivittäisiä toimia
kotona.
MAL-pisteiden keskiarvojen mukaan neljän kuntoutujan halvaantuneen käden toimintakyky parani
kuntoutusjaksolla; yhden kuntoutujan tilanne pysyi ennallaan. Neljällä kuntoutujalla paranemista
tapahtui seuranta-ajalla. ICF:n suorituskyvyn tarkenne ilmaisi kolmella kuntoutujalla tason nousua ja
kahdella taso säilyi ennallaan. Kolme kuntoutujaa koki hyötyneensä kuntoutusjaksosta paljon ja
kaksi jonkin verran. Kuntoutusjaksoon liittyi myös pettymyksiä, koska käden toiminta ei palautunut
odotusten mukaan. Kehittämisehdotusten tavoitteena on tukea kuntoutujaa esim. aktiivisempaan
kotiharjoitteluun suunnittelemalla yhdessä kiinnostava kotiohjelma harjoituspäiväkirjalla.iivistelmä