Taidemuotojen hyödyntäminen lasten toimenpidekivun hoidossa : ohjeistus vanhemmille
Ainonen, Minna; Impilä, Aino (2013)
Ainonen, Minna
Impilä, Aino
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305179183
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305179183
Tiivistelmä
Nukketeatteri menetelmänä lasten ja nuorten hoitotyössä - projekti toteutetaan Turun ammattikorkeakoulun terveysalan sekä taideakatemian välisenä yhteistyönä. Projektin ideana on soveltaa nukketeatteria menetelmänä lasten ja nuorten hoitotyössä. Projektin tarkoituksena on auttaa ja tukea kroonisesti sairaita lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään. Tämä opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus, jossa syvennytään lasten kivunhoidossa käytettäviin taidemuotoihin. Kirjallisuuskatsauksessa keskitytään lapsen toimenpidekipuun ja sairaalassaolon aiheuttamaan pelkoon. Tavoitteena on tuoda ohjeistuksen avulla hoitohenkilökunnalle keinoja siihen, miten osallistaa lapsen vanhempia taidemuotojen käyttöön toimenpiteen yhteydessä.
Tutkimusten perusteella pelko ja kipu ovat yhteydessä toisiinsa. Sairaalassa on monia lapselle pelkoa aiheuttavia tekijöitä, esimerkiksi kipua aiheuttavat toimenpiteet. Pelko lisää entisestään lapsen kipukokemusta. Lapsi ei ymmärrä kipua eikä tämän vuoksi pysty käsittämään kivuliaiden toimenpiteiden tarkoitusta. Turhaa kärsimystä tulisi ennaltaehkäistä toimenpiteiden yhteydessä. Lapsi kokee kivun kokonaisvaltaisesti ja siksi on tärkeää käyttää sekä lääkkeellistä että lääkkeetöntä kivunlievitystä.
Opinnäytetyössä lääkkeetön kivunhoito koskee taiteen hyödyntämistä lapsen toimenpidekivun hoidossa. Huomion kiinnittämisen pois kivuliaasta toimenpiteestä eri taidemuotojen avulla on koettu hyväksi keinoksi ehkäistä turhaa kärsimystä. Pistämistilanteiden yhteydessä eri taidemuodoista on hyödynnetty muun muassa musiikkia, elokuvia, mielikuvaharjoituksia, kuvakortteja sekä interaktiivisia leluja. Haavahoitotilanteessa on esimerkiksi hyödynnetty piirtämistä, videopelejä sekä elokuvia.
Vanhempien osallistamisen lapsen kivunhoitoon on tutkimuksissa koettu mahdolliseksi sekä lapselle hyödylliseksi keinoksi. Hoitohenkilökunnalla ei ole resursseja potilasmäärän, työvoiman vähäisyyden sekä ajan rajallisuuden vuoksi toteuttaa tarpeeksi lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä. Vanhemmilta puuttuu tieto, miten he voivat taidemuotoja hyödyntäen osallistua lapsensa toimenpidekivun hoitoon. Ohjeistuksen avulla tuodaan vanhemmille keinoja, miten he voivat taiteita hyödyntäen osallistua lapsensa kivunhoitoon toimenpiteiden yhteydessä.
Tutkimusten perusteella pelko ja kipu ovat yhteydessä toisiinsa. Sairaalassa on monia lapselle pelkoa aiheuttavia tekijöitä, esimerkiksi kipua aiheuttavat toimenpiteet. Pelko lisää entisestään lapsen kipukokemusta. Lapsi ei ymmärrä kipua eikä tämän vuoksi pysty käsittämään kivuliaiden toimenpiteiden tarkoitusta. Turhaa kärsimystä tulisi ennaltaehkäistä toimenpiteiden yhteydessä. Lapsi kokee kivun kokonaisvaltaisesti ja siksi on tärkeää käyttää sekä lääkkeellistä että lääkkeetöntä kivunlievitystä.
Opinnäytetyössä lääkkeetön kivunhoito koskee taiteen hyödyntämistä lapsen toimenpidekivun hoidossa. Huomion kiinnittämisen pois kivuliaasta toimenpiteestä eri taidemuotojen avulla on koettu hyväksi keinoksi ehkäistä turhaa kärsimystä. Pistämistilanteiden yhteydessä eri taidemuodoista on hyödynnetty muun muassa musiikkia, elokuvia, mielikuvaharjoituksia, kuvakortteja sekä interaktiivisia leluja. Haavahoitotilanteessa on esimerkiksi hyödynnetty piirtämistä, videopelejä sekä elokuvia.
Vanhempien osallistamisen lapsen kivunhoitoon on tutkimuksissa koettu mahdolliseksi sekä lapselle hyödylliseksi keinoksi. Hoitohenkilökunnalla ei ole resursseja potilasmäärän, työvoiman vähäisyyden sekä ajan rajallisuuden vuoksi toteuttaa tarpeeksi lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä. Vanhemmilta puuttuu tieto, miten he voivat taidemuotoja hyödyntäen osallistua lapsensa toimenpidekivun hoitoon. Ohjeistuksen avulla tuodaan vanhemmille keinoja, miten he voivat taiteita hyödyntäen osallistua lapsensa kivunhoitoon toimenpiteiden yhteydessä.