Maanmuokkauksen ja kylvön vaikutus männyn luontaisen uudistamisen onnistumiseen ja taimien kehitykseen Lapissa
Kettukangas, Jani (2013)
Kettukangas, Jani
Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305179205
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305179205
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää kolmen eri käsittelyn vaikutusta männyn luontaisen uudistamisen onnistumiseen ja taimien kehitykseen Lapissa sekä analysoida käsittelyiden tulosten välisiä eroja. Käsittelyinä ovat muokkaamaton, äestetty sekä äestetty ja kylvetty. Käsittelyiden lisäksi selvitettävänä oli kahden erikokoisen koealan (10 m2 ja 20 m2) käytön vaikutuksia inventointituloksiin.
Opinnäytetyöni perustuu Rovaniemen metsäntutkimusaseman kokeelliseen tutkimukseen. Tutkimusta varten on perustettu 3,4 hehtaarin koekenttä Rovaniemelle Oikaraisen kylään kuivahkon kankaan sekametsikköön keväällä 1989. Tällöin koe-alue hakattiin siemenpuuhakkuulla. Osa koeruuduista lisäksi äestettiin ja osa äestettiin ja kylvettiin. Siemenpuita alalle jätettiin 70 kappaletta hehtaarille. Koekenttä läm-pösummaltaan ja maalajiltaan sijaitsee suotuisilla männyn luontaisen uudistamisen kohteella. Koekentän maalaji on valtaosin karkeaa hietamoreenia sekä alueen lämpösumma on 900 (d.d).
Koejärjestelyssä käytettiin satunnaistettujen lohkojen koetta, jossa oli kolme lohkoa. Jokainen lohko käsitti kolme käsittelyruutua, jokaista käsittelyä varten yhden. Käsit-telyruudun koko oli 0,2 hehtaaria ja koealoja käsittelyruuduissa oli viisi kymmenen neliömetrin koealaa sekä viisi 20 neliömetrin koealaa. Pienet ja isot koealat sijaitsivat niin sanotusti päällekkäin. Opinnäytetyössäni taimettumisen kehityksen kuvaamiseksi eri käsittelyruuduista on mitattu kaikkien havupuuntaimien ja kehityskelpoisten havupuuntaimien runkoluvut, rinnankorkeusläpimitta sekä pituus elokuussa 2012.
Inventointitulokset oli syötetty Excel-tiedostoon, jossa ne luokiteltiin lohkoittain, ruuduittain sekä koealoittain. Tiedostossa oli myös lajiteltu puulajit mänty ja kuusi: nämä oli jaettu kehityskelpoisiin sekä kehityskelvottomiin. Excel-aineisto ajettiin SPSS-ohjelmalla ja käsittelyiden välisessä analyysissä käytettiin lineaarista sekamallia.
Tuloksissa päähuomio on kehityskelpoisten havupuiden tunnuksissa. Kehityskelpoisten havupuun taimien tiheys oli suurin käsittelyssä äestetty ja kylvetty. Rinnan-korkeusläpimitta sekä pituus kehityskelpoisilla havupuilla olivat suurimmat käsittelyssä äestetty. Tulosten perusteella Lapissa saavutetaan paras taimien kehittyminen pituuden ja järeyden puolesta, kun maa muokataan. Kylvön lisäyksellä saavutetaan suurin tiheys.
Opinnäytetyöni perustuu Rovaniemen metsäntutkimusaseman kokeelliseen tutkimukseen. Tutkimusta varten on perustettu 3,4 hehtaarin koekenttä Rovaniemelle Oikaraisen kylään kuivahkon kankaan sekametsikköön keväällä 1989. Tällöin koe-alue hakattiin siemenpuuhakkuulla. Osa koeruuduista lisäksi äestettiin ja osa äestettiin ja kylvettiin. Siemenpuita alalle jätettiin 70 kappaletta hehtaarille. Koekenttä läm-pösummaltaan ja maalajiltaan sijaitsee suotuisilla männyn luontaisen uudistamisen kohteella. Koekentän maalaji on valtaosin karkeaa hietamoreenia sekä alueen lämpösumma on 900 (d.d).
Koejärjestelyssä käytettiin satunnaistettujen lohkojen koetta, jossa oli kolme lohkoa. Jokainen lohko käsitti kolme käsittelyruutua, jokaista käsittelyä varten yhden. Käsit-telyruudun koko oli 0,2 hehtaaria ja koealoja käsittelyruuduissa oli viisi kymmenen neliömetrin koealaa sekä viisi 20 neliömetrin koealaa. Pienet ja isot koealat sijaitsivat niin sanotusti päällekkäin. Opinnäytetyössäni taimettumisen kehityksen kuvaamiseksi eri käsittelyruuduista on mitattu kaikkien havupuuntaimien ja kehityskelpoisten havupuuntaimien runkoluvut, rinnankorkeusläpimitta sekä pituus elokuussa 2012.
Inventointitulokset oli syötetty Excel-tiedostoon, jossa ne luokiteltiin lohkoittain, ruuduittain sekä koealoittain. Tiedostossa oli myös lajiteltu puulajit mänty ja kuusi: nämä oli jaettu kehityskelpoisiin sekä kehityskelvottomiin. Excel-aineisto ajettiin SPSS-ohjelmalla ja käsittelyiden välisessä analyysissä käytettiin lineaarista sekamallia.
Tuloksissa päähuomio on kehityskelpoisten havupuiden tunnuksissa. Kehityskelpoisten havupuun taimien tiheys oli suurin käsittelyssä äestetty ja kylvetty. Rinnan-korkeusläpimitta sekä pituus kehityskelpoisilla havupuilla olivat suurimmat käsittelyssä äestetty. Tulosten perusteella Lapissa saavutetaan paras taimien kehittyminen pituuden ja järeyden puolesta, kun maa muokataan. Kylvön lisäyksellä saavutetaan suurin tiheys.