Suomalainen media ja maahanmuuttaja : mediasisältöä äidinkielellä maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseksi
Ahmad Mahmod, Shadan (2013)
Ahmad Mahmod, Shadan
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305168881
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305168881
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni käsittelee suomalaisen mediasisällön välittämistä maahanmuuttajille heidän äidinkielillään ja tukee siten kotoutumisprosessia. Tällainen palvelu on tarpeellinen niin nykyisten kuin tulevienkin maahanmuuttajien kannalta, sillä se nopeuttaa kotoutumista huomattavasti ja edistää samalla molemminpuolista vuorovaikutusta, vähentää väärinkäsityksiä sekä antaa maahanmuuttajille mahdollisuuden ymmärtää ja osallistua uuteen yhteiskuntaan.
Jos pystyisi heti uuteen maahan saavuttuaan seuraamaan uutisia ja jokapäiväisiä tapahtumia, elämä ja uuteen yhteiskuntaan integroituminen helpottuisivat huomattavasti.
Maahanmuuttajien määrä on ollut kasvussa pääkaupunkiseudulla ja koko Suomessa kaksituhattaluvulta lähtien. Muuttoliike Suomeen jatkuu, ja pian viisi prosenttia koko Suomen väestöstä on maahanmuuttajia.
Suurin osa muuttaa tänne nuoruus- tai aikuisiässä, jolloin suomen kielen oppiminen vie aikaa. Työ- ja elinkeinotoimistossa laaditaan maahanmuuttajalle kotoutumissuunnitelma, joka sisältää suomen kielen opiskelua ja usein myös ammatillista koulutusta. Kotoutumisprosessi kestää kolme vuotta, joiden aikana maahanmuuttaja voi kotiutua uuteen maahan. Tämän lisäksi maahanmuuttajille suunnattu mediapalvelu tarjoaisi osaltaan lisää mahdollisuuksia kotoutumisen edistämiseen.
Kotouttamistavoitteen saavuttaminen vahvistuisi perustamalla mediakeskus, joka tarjoaa suomalaista mediasisältöä maahanmuuttajille heidän äidinkielellään. Sen tuotteita olisivat kymmenellä suurimmalla maahanmuuttajakielellä julkaistava verkkosivu ja puoli tuntia kestävä radiolähetys. Tällä toiminnalla olisi suora vaikutus maahanmuuttajien arkielämään, ja se olisi kaikkien hyödynnettävissä suomen kielen taidosta riippumatta.
Tekemieni haastattelujen perusteella tulin siihen tulokseen, että Suomen tulee puhua myös maahanmuuttajan kieltä, ei ainoastaan suomea, yhteys ympäröivään yhteiskuntaan ja elämään lisää ymmärrystä ja vuorovaikutusta, mikä puolestaan edistää monikulttuurisuutta.
Jos pystyisi heti uuteen maahan saavuttuaan seuraamaan uutisia ja jokapäiväisiä tapahtumia, elämä ja uuteen yhteiskuntaan integroituminen helpottuisivat huomattavasti.
Maahanmuuttajien määrä on ollut kasvussa pääkaupunkiseudulla ja koko Suomessa kaksituhattaluvulta lähtien. Muuttoliike Suomeen jatkuu, ja pian viisi prosenttia koko Suomen väestöstä on maahanmuuttajia.
Suurin osa muuttaa tänne nuoruus- tai aikuisiässä, jolloin suomen kielen oppiminen vie aikaa. Työ- ja elinkeinotoimistossa laaditaan maahanmuuttajalle kotoutumissuunnitelma, joka sisältää suomen kielen opiskelua ja usein myös ammatillista koulutusta. Kotoutumisprosessi kestää kolme vuotta, joiden aikana maahanmuuttaja voi kotiutua uuteen maahan. Tämän lisäksi maahanmuuttajille suunnattu mediapalvelu tarjoaisi osaltaan lisää mahdollisuuksia kotoutumisen edistämiseen.
Kotouttamistavoitteen saavuttaminen vahvistuisi perustamalla mediakeskus, joka tarjoaa suomalaista mediasisältöä maahanmuuttajille heidän äidinkielellään. Sen tuotteita olisivat kymmenellä suurimmalla maahanmuuttajakielellä julkaistava verkkosivu ja puoli tuntia kestävä radiolähetys. Tällä toiminnalla olisi suora vaikutus maahanmuuttajien arkielämään, ja se olisi kaikkien hyödynnettävissä suomen kielen taidosta riippumatta.
Tekemieni haastattelujen perusteella tulin siihen tulokseen, että Suomen tulee puhua myös maahanmuuttajan kieltä, ei ainoastaan suomea, yhteys ympäröivään yhteiskuntaan ja elämään lisää ymmärrystä ja vuorovaikutusta, mikä puolestaan edistää monikulttuurisuutta.