Pitkäaikaissairaan lääkehoidon toteutuminen
Liljekvist, Erja (2013)
Liljekvist, Erja
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305219832
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305219832
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa, miten pitkäaikaissairautta sairastavien omatoiminen lääkehoito toteutuu. Tavoitteena on edistää pitkäaikaissairaiden potilaiden omatoimista lääkehoidon toteuttamista ja sitä kautta lisätä tiedonkulkua potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten välisessä hoitosuhteessa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena erään sosiaali- ja terveysviraston avoterveydenhuollossa toimivalle Potku-kehittämishankkeelle. Tehdessään hoitosuunnitelmia Potku-kehittämishankkeen potilaille, hankkeen vetäjät havaitsivat, etteivät potilaat välttämättä tienneet omaa lääkitystään. Tätä asiaa lähdettiin kartoittamaan laajemmin kevään 2012 aikana lähettämällä kaikille hankkeeseen osallistuville sairaalan kutsukirjeen mukana täytettävä lääkelista. Täytettävän lääkelistan saaneita pyydettiin ottamaan täytetty lääkelista mukaansa vastaanottokäynnille, missä kyseinen lääkelista käytiin läpi yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Kohdejoukoksi valittiin sattumanvaraisella otannalla 50 potilasta, jolla on Potku-kehittämishankkeen hoitosuunnitelma ja 50 sisätautipoliklinikan potilasta. Puolistrukturoidut kaksikieliset kyselylomakkeet lähetettiin kohdejoukolle tammikuun puolessa välissä vuonna 2013. Kyselylomakkeen sisältö oli laadittu niin, että ensin pyydettiin taustatiedot, jonka jälkeen kartoitettiin pitkäaikaissairaiden tietämystä omasta lääkityksestään. Kolmannessa osiossa kartoitettiin, miten kyselyyn vastanneet toteuttavat lääkehoitoaan, ja neljännessä osiossa keskityttiin kartoittamaan, mistä kyselyyn vastanneet olivat saaneet tietoa lääkehoidostaan. Viidennessä eli viimeisessä osiossa selvitettiin lääkelistan täyttöä ja sen käyttöä lääkehoidon tukena.
Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 61 %. Strukturoidut kysymykset analysoitiin SPSS for Windows 20 -tilastointi-ohjelmalla. Aluksi muuttujista laskettiin suorat prosenttijakaumat. Tämän jälkeen osa muuttujista ristiintaulukoitiin, jotta tutkimusongelmiin saatiin mahdollisimman kattavaa tietoa. Strukturoituja kysymyksiä täydentävät avoimet kysymykset analysoitiin sisällön analyysiä mukaillen lajittelemalla kysymykset teemojen mukaan ja etsimällä niistä yleisimmin esiin tulevia seikkoja.
Kyselyyn vastanneet potilaat osasivat subjektiivisen kokemuksensa mukaan oman lääkehoitonsa ja he suhtautuvat positiivisesti lääkelistan käyttöön tulevaisuudessa. Haasteena on päivitetyn lääkelistan saaminen kaikille lääkkeitä säännöllisesti käyttäville terveyspalvelujen asiakkaille.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena erään sosiaali- ja terveysviraston avoterveydenhuollossa toimivalle Potku-kehittämishankkeelle. Tehdessään hoitosuunnitelmia Potku-kehittämishankkeen potilaille, hankkeen vetäjät havaitsivat, etteivät potilaat välttämättä tienneet omaa lääkitystään. Tätä asiaa lähdettiin kartoittamaan laajemmin kevään 2012 aikana lähettämällä kaikille hankkeeseen osallistuville sairaalan kutsukirjeen mukana täytettävä lääkelista. Täytettävän lääkelistan saaneita pyydettiin ottamaan täytetty lääkelista mukaansa vastaanottokäynnille, missä kyseinen lääkelista käytiin läpi yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Kohdejoukoksi valittiin sattumanvaraisella otannalla 50 potilasta, jolla on Potku-kehittämishankkeen hoitosuunnitelma ja 50 sisätautipoliklinikan potilasta. Puolistrukturoidut kaksikieliset kyselylomakkeet lähetettiin kohdejoukolle tammikuun puolessa välissä vuonna 2013. Kyselylomakkeen sisältö oli laadittu niin, että ensin pyydettiin taustatiedot, jonka jälkeen kartoitettiin pitkäaikaissairaiden tietämystä omasta lääkityksestään. Kolmannessa osiossa kartoitettiin, miten kyselyyn vastanneet toteuttavat lääkehoitoaan, ja neljännessä osiossa keskityttiin kartoittamaan, mistä kyselyyn vastanneet olivat saaneet tietoa lääkehoidostaan. Viidennessä eli viimeisessä osiossa selvitettiin lääkelistan täyttöä ja sen käyttöä lääkehoidon tukena.
Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 61 %. Strukturoidut kysymykset analysoitiin SPSS for Windows 20 -tilastointi-ohjelmalla. Aluksi muuttujista laskettiin suorat prosenttijakaumat. Tämän jälkeen osa muuttujista ristiintaulukoitiin, jotta tutkimusongelmiin saatiin mahdollisimman kattavaa tietoa. Strukturoituja kysymyksiä täydentävät avoimet kysymykset analysoitiin sisällön analyysiä mukaillen lajittelemalla kysymykset teemojen mukaan ja etsimällä niistä yleisimmin esiin tulevia seikkoja.
Kyselyyn vastanneet potilaat osasivat subjektiivisen kokemuksensa mukaan oman lääkehoitonsa ja he suhtautuvat positiivisesti lääkelistan käyttöön tulevaisuudessa. Haasteena on päivitetyn lääkelistan saaminen kaikille lääkkeitä säännöllisesti käyttäville terveyspalvelujen asiakkaille.