Ikääntyvien hoitajien työn kuormittavuuden kokeminen vanhustyössä
Hietikko, Tiina; Kaartinen, Jaana (2013)
Hietikko, Tiina
Kaartinen, Jaana
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305209724
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305209724
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata, miten ikääntyvät hoitajat kokevat työn kuormituksen vanhustyössä ja mitkä tekijät aiheuttavat kuormitusta. Tutkimus tehtiin yhdessä palvelukeskuksessa ja yhdessä tehostetun palveluasumisen yksikössä, joissa hoidetaan pitkäaikaisia vanhuspotilaita. Tavoitteemme oli nostaa esille seikkoja, joihin työyksiköt voivat jatkossa kiinnittää huomiota tukeakseen ikääntyvien hoitajien työelämässä pysymistä.
Opinnäytetyömme lähestymistapa oli laadullinen ja tiedonkeruumenetelmänä oli esseekirjoitelma annetuista aiheista. Aihetta kartoittavat kysymykset annoimme kahdeksalle yli 10 vuotta kokopäiväisesti vuorotyötä tehneelle yli 45-vuotiaalle hoitajalle. Vastaukset analysoimme sisällön analyysiä käyttäen.
Vastauksista nousi selkeästi esille henkilöstömitoituksen riittämättömyys. Hoitoympäristön epäkohdat, asuk-kaiden lisääntynyt hoidon tarve ja vuorotyö koettiin kuormitustekijöinä. Fyysisestä kuormittumisesta seurasi tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Työ koettiin liian raskaaksi. Vuorotyön koettiin aiheuttavan univaikeuksia, ja palautuminen tuntui vaikealta varsinkin yövuoron jälkeen. Psyykkiset kuormitustekijät liittyivät työn aiheut-tamaan aikapaineeseen; koettiin kiirettä ja ajan riittävyyden ongelmia. Koettiin ajoittain liian suurta vastuuta tai epätasaista työtaakan jakautumista. Psyykkinen kuormittuminen aiheutti työnhallinnan heikkenemistä, joka koettiin riittämättömyyden tunteena, työasioita mietittiin vielä kotona ja kiireessä asioita jäi tekemättä. Työpäivän jälkeinen väsymys ilmeni ärtymyksenä tai pahana mielenä, joka taas aiheutti kyllästymistä ja motivaation puutetta. Sosiaalisia kuormitustekijöitä vastauksista nousi työyksikön toimintamalliin ja johta-miseen liittyen. Koettiin ongelmia työn sujuvuudessa sekä liiallisten oheistöiden muodossa. Työvuorosuunnit-telussa koettiin myös ongelmia. Esimiehen kannustuksen ja palautteen puute koettiin kuormittavana.
Jotta ikääntyvien hoitajien työelämässä pysymistä voidaan tukea, täytyisi työyksiköihin saada riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa. Asukkaiden hoidon tarpeen lisääntymisen myötä myös työ muuttuu fyysisesti raskaammaksi, joten tarpeeksi suurella henkilökunnan määrällä saadaan työtä jaettua eikä yhden hoitajan vastuu ja fyysinen työskentely käy liian raskaaksi.
Ikääntyvien hoitajien kohdalla myös työvuorosuunnittelulla voidaan vaikuttaa työssä jaksamiseen. Yövuoro-jen jälkeinen palautuminen koettiin vaikeaksi, joten työvuorot tulisi suunnitella niin, että yövuorojen jälkeen tulee tarpeeksi pitkät lepoajat, jotta työntekijä ehtii palautumaan kunnolla. Autonominen työvuorosuunnittelu auttaisi työntekijää itse suunnittelemaan hänelle sopivan työrytmin. Esimiehen tuella on myös suuri merkitys.
Opinnäytetyömme lähestymistapa oli laadullinen ja tiedonkeruumenetelmänä oli esseekirjoitelma annetuista aiheista. Aihetta kartoittavat kysymykset annoimme kahdeksalle yli 10 vuotta kokopäiväisesti vuorotyötä tehneelle yli 45-vuotiaalle hoitajalle. Vastaukset analysoimme sisällön analyysiä käyttäen.
Vastauksista nousi selkeästi esille henkilöstömitoituksen riittämättömyys. Hoitoympäristön epäkohdat, asuk-kaiden lisääntynyt hoidon tarve ja vuorotyö koettiin kuormitustekijöinä. Fyysisestä kuormittumisesta seurasi tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Työ koettiin liian raskaaksi. Vuorotyön koettiin aiheuttavan univaikeuksia, ja palautuminen tuntui vaikealta varsinkin yövuoron jälkeen. Psyykkiset kuormitustekijät liittyivät työn aiheut-tamaan aikapaineeseen; koettiin kiirettä ja ajan riittävyyden ongelmia. Koettiin ajoittain liian suurta vastuuta tai epätasaista työtaakan jakautumista. Psyykkinen kuormittuminen aiheutti työnhallinnan heikkenemistä, joka koettiin riittämättömyyden tunteena, työasioita mietittiin vielä kotona ja kiireessä asioita jäi tekemättä. Työpäivän jälkeinen väsymys ilmeni ärtymyksenä tai pahana mielenä, joka taas aiheutti kyllästymistä ja motivaation puutetta. Sosiaalisia kuormitustekijöitä vastauksista nousi työyksikön toimintamalliin ja johta-miseen liittyen. Koettiin ongelmia työn sujuvuudessa sekä liiallisten oheistöiden muodossa. Työvuorosuunnit-telussa koettiin myös ongelmia. Esimiehen kannustuksen ja palautteen puute koettiin kuormittavana.
Jotta ikääntyvien hoitajien työelämässä pysymistä voidaan tukea, täytyisi työyksiköihin saada riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa. Asukkaiden hoidon tarpeen lisääntymisen myötä myös työ muuttuu fyysisesti raskaammaksi, joten tarpeeksi suurella henkilökunnan määrällä saadaan työtä jaettua eikä yhden hoitajan vastuu ja fyysinen työskentely käy liian raskaaksi.
Ikääntyvien hoitajien kohdalla myös työvuorosuunnittelulla voidaan vaikuttaa työssä jaksamiseen. Yövuoro-jen jälkeinen palautuminen koettiin vaikeaksi, joten työvuorot tulisi suunnitella niin, että yövuorojen jälkeen tulee tarpeeksi pitkät lepoajat, jotta työntekijä ehtii palautumaan kunnolla. Autonominen työvuorosuunnittelu auttaisi työntekijää itse suunnittelemaan hänelle sopivan työrytmin. Esimiehen tuella on myös suuri merkitys.