Koulun lähiaikuisten käsityksiä kouluruokailusta
Makkonen, Kaisa (2013)
Makkonen, Kaisa
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305209526
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305209526
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on osa Mikkelin ammattikorkeakoulun Matkailu– ja ravitsemisalan sekä Teknologian tutkimuskeskuksen (MAMK ja VTT.) hanketta ”Nuorten vuorovaikutusmaailman keinoin arvostusta koulu-ruokailuun.” Opinnäytetyö on alustavaa tiedonhankintaa itse hankkeelle. Opinnäytetyössäni teen ryhmäkeskustelut koulun lähiaikuisille kahdessa pilottikohteessa. Pilottikohteet ovat yhteiskoulu Mikkelissä, yhtenäiskoulu Etelä-Savossa sekä kaksi koulua Espoossa.
Opinnäytetyöni tavoitteena on selvittää fokusryhmäkeskustelun avulla koulun lähiaikuisten mielipiteitä ja ajatuksia siitä, miten he itse kokevat kouluruoan, kasvattajuuden ja lisäksi arvostavatko oppilaat itse kouluruokaa. Lisäksi opinnäytetyössä tutkitaan myös sähköistä vuorovaikutusympäristöä ja sen välineiden toimivuutta. Ryhmäkeskustelu on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimusmenetelmä. Molemmat ryhmäkeskustelut nauhoitettiin ja sen jälkeen litteroitiin eli purettiin tekstimuotoon. Litteroinnin jälkeen analysoin tekstin aihealueittain.
Koulun lähiaikuisiin lukeutuu joukko ammattilaisia joihin lukeutuvat muun muassa; opettajat, ravitsemustyöntekijät, terveydenhoitaja ja rehtori. He kaikki toimivat kouluympäristössä kasvattajina, jolloin heidän on sisäistettävä kasvattajanrooli omassa työssään. Kouluruokailu on opetustilanne, jossa lähiaikuisten rooli on toimia esimerkkinä oppilaille, sekä ohjata ja valvoa ruokailua. Eri työryhmien välinen yhteistyö on tärkeää, jotta kouluruokailusta saadaan opettava, rauhallinen ja ravitseva tilanne. Sähköinen vuorovaikutusympäristö- ja sen välineet ovat kouluympäristössä olennaisessa osassa. Esimerkiksi Kouluhallinnon ohjelma Wilma on olennainen osa opettajien, oppilaiden sekä vanhempien välistä kommunikointia.
Opinnäytetyöni tärkeimmäksi tulokseksi nousivat käytännönongelmat kouluruokailussa. Käytännönongelmiksi nousivat muun muassa jonotusajat, jonotuspaikat, ahtaus, joka myös osaltaan aiheuttaa melua ruokalassa. Ryhmäkeskusteluiden osallistujat kokivat kasvattajuuden osana työtään ja kokivat, myös oppilaiden arvostavan koulun lähiaikuisia. Ryhmäkeskusteluista selvisi myös se, että sähköinen vorovai-kutusympäristö on toimiva, mutta esimerkiksi Wilmaan tarvittaisiin lisäosa, jotta ruokapalveluhenkilöstö pääsisi myös viestintäyhteyteen vanhempien kanssa
Opinnäytetyöni tavoitteena on selvittää fokusryhmäkeskustelun avulla koulun lähiaikuisten mielipiteitä ja ajatuksia siitä, miten he itse kokevat kouluruoan, kasvattajuuden ja lisäksi arvostavatko oppilaat itse kouluruokaa. Lisäksi opinnäytetyössä tutkitaan myös sähköistä vuorovaikutusympäristöä ja sen välineiden toimivuutta. Ryhmäkeskustelu on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimusmenetelmä. Molemmat ryhmäkeskustelut nauhoitettiin ja sen jälkeen litteroitiin eli purettiin tekstimuotoon. Litteroinnin jälkeen analysoin tekstin aihealueittain.
Koulun lähiaikuisiin lukeutuu joukko ammattilaisia joihin lukeutuvat muun muassa; opettajat, ravitsemustyöntekijät, terveydenhoitaja ja rehtori. He kaikki toimivat kouluympäristössä kasvattajina, jolloin heidän on sisäistettävä kasvattajanrooli omassa työssään. Kouluruokailu on opetustilanne, jossa lähiaikuisten rooli on toimia esimerkkinä oppilaille, sekä ohjata ja valvoa ruokailua. Eri työryhmien välinen yhteistyö on tärkeää, jotta kouluruokailusta saadaan opettava, rauhallinen ja ravitseva tilanne. Sähköinen vuorovaikutusympäristö- ja sen välineet ovat kouluympäristössä olennaisessa osassa. Esimerkiksi Kouluhallinnon ohjelma Wilma on olennainen osa opettajien, oppilaiden sekä vanhempien välistä kommunikointia.
Opinnäytetyöni tärkeimmäksi tulokseksi nousivat käytännönongelmat kouluruokailussa. Käytännönongelmiksi nousivat muun muassa jonotusajat, jonotuspaikat, ahtaus, joka myös osaltaan aiheuttaa melua ruokalassa. Ryhmäkeskusteluiden osallistujat kokivat kasvattajuuden osana työtään ja kokivat, myös oppilaiden arvostavan koulun lähiaikuisia. Ryhmäkeskusteluista selvisi myös se, että sähköinen vorovai-kutusympäristö on toimiva, mutta esimerkiksi Wilmaan tarvittaisiin lisäosa, jotta ruokapalveluhenkilöstö pääsisi myös viestintäyhteyteen vanhempien kanssa