Loistehon kompensoinnin nykytila Otavan Sahalla
Gynther, Mika (2013)
Gynther, Mika
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305189391
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305189391
Tiivistelmä
Tämän työn pääpaino oli selvittää loistehon kompensoinnin nykytila Otavan Sahalla, jotta ylimääräisiä loistehomaksuja voitaisiin pienentää. Sähkösopimukseen kuuluu yleensä tietty määrä ilmaista loistehoa, joka on suhteutettu pätötehon kulutukseen. Loistehon ilmaismäärä on yleensä 20 % pätötehohuipusta, ylimenevästä osuudesta täytyy maksaa erikseen loistehomaksua.
Tutkimus tehtiin Versowood Oy:n konserniin kuuluvalla Otavan sahalla, joka sijaitsee Otavassa, noin kymmenen kilometrin päässä Mikkelistä. Otavan saha on keskijänniteasiakas, ja tehdasalueella sijaitsee viisi jakelumuuntajaa. Muuntajien koot vaihtelivat 800 – 2000 kVA:n välillä. Tutkimuksessa keskityttiin neljään muuntajaan.
Tutkimus toteutettiin mittaamalla muuntajien 1-4 syöttämistä pääkeskuksista verkon tila Metrelin Power Quality Analyzer Plus - verkkoanalysaattorilla. Verkkoanalysaattorilla mitattiin lois- ja pätötehot, vaihekohtaiset virrat ja tehokertoimet, jännite- ja virtayliaallot sekä jännitteen ja virran kokonaissäröt. Lisäksi selvitettiin senhetkinen loistehokompensointiparistojen teho pääkeskuksittain.
Mittaustulosten mukaan neljästä mitatusta pääkeskuksesta kaksi tarvitsee lisäkompensointia pikaisesti. Yhdessä pääkeskuksessa loistehon kompensointi oli jopa kapasitiivisella puolella suurimman osan ajasta. Kaikilla keskuksilla oli kuitenkin sama ongelma: pätötehohuippujen aikana loistehohuiput nousivat erittäin suuriksi. Kun suuri määrä oikosulkumoottoreita käynnistyy samanaikaisesti, ei kompensointiparistojen automatiikka ehdi lisätä kompensointitehoa riittävän nopeasti.
Tutkimus tehtiin Versowood Oy:n konserniin kuuluvalla Otavan sahalla, joka sijaitsee Otavassa, noin kymmenen kilometrin päässä Mikkelistä. Otavan saha on keskijänniteasiakas, ja tehdasalueella sijaitsee viisi jakelumuuntajaa. Muuntajien koot vaihtelivat 800 – 2000 kVA:n välillä. Tutkimuksessa keskityttiin neljään muuntajaan.
Tutkimus toteutettiin mittaamalla muuntajien 1-4 syöttämistä pääkeskuksista verkon tila Metrelin Power Quality Analyzer Plus - verkkoanalysaattorilla. Verkkoanalysaattorilla mitattiin lois- ja pätötehot, vaihekohtaiset virrat ja tehokertoimet, jännite- ja virtayliaallot sekä jännitteen ja virran kokonaissäröt. Lisäksi selvitettiin senhetkinen loistehokompensointiparistojen teho pääkeskuksittain.
Mittaustulosten mukaan neljästä mitatusta pääkeskuksesta kaksi tarvitsee lisäkompensointia pikaisesti. Yhdessä pääkeskuksessa loistehon kompensointi oli jopa kapasitiivisella puolella suurimman osan ajasta. Kaikilla keskuksilla oli kuitenkin sama ongelma: pätötehohuippujen aikana loistehohuiput nousivat erittäin suuriksi. Kun suuri määrä oikosulkumoottoreita käynnistyy samanaikaisesti, ei kompensointiparistojen automatiikka ehdi lisätä kompensointitehoa riittävän nopeasti.