APS-kiputiimin tuki Keski-Suomen keskussairaalan kirurgisilla vuodeosastoilla
Naukkarinen, Pirkko; Herranen, Laura (2013)
Naukkarinen, Pirkko
Herranen, Laura
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305209682
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305209682
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Keski-Suomen Keskussairaalan APS - kiputiimin kipuhoitajien kanssa. Työn tarkoituksena oli kartoittaa kirurgisten vuodeosastojen hoitohenkilöstön koulutustarpeita postoperatiivisessa kivunhoidossa ja kirurgisten vuodeosastojen hoitohenkilöstön odotuksia kipuhoitajien toiminnan suhteen. Työn tavoitteena oli tuottaa pohjatietoa APS - kiputiimin toiminnan ja postoperatiivisen kivunhoidon kehittämiseksi Keski-Suomen keskussairaalassa.
Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselyllä, joka toteutettiin sähköisenä Webropol -kyselynä. Tutkimusjoukkona oli Keski-Suomen keskussairaalan kirurgisten vuodeosastojen hoitohenkilöstö, joista kohderyhmäksi otoksena valittiin kahden kirurgisen vuodeosaston hoitohenkilöstö. Kyselylomakkeen sai yhteensä 63 (=N) hoitajaa. Vastauksia saatiin 18 (=n). Vastausprosentti oli 28.57 %.
Tutkimustulosten mukaan kipuhoitajan antama monipuolinen koulutus ja ohjaus koettiin tärkeäksi tueksi kirurgisilla vuodeosastoilla tapahtuvassa hoitotyössä. Joiltakin osin kipuhoitajien tarjoama koulutus ei vastannut hoitohenkilöstön odotuksia. Erityisesti toivottiin osastotunneilla tapahtuvaa koulutusta. Lisäkoulutusta kivunhoidon erityismenetelmien ja niiden seurannan lisäksi toivottiin kivun arvioinnin, kivunhoidon kirjaamisen ja potilasohjauksen suhteen. Vastauksissa oltiin pääosin tyytyväisiä vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön, mutta osa vastaajista kaipasi parempaa tiedottamista erityisesti osastokierroista. Vain pieni osa vastaajista oli saanut perehdytyksen kivunhoidon erityismenetelmiin kipuhoitajalta. Vastaajat kokivat tärkeäksi kipuhoitajan antaman postoperatiivisen potilasohjauksen kivunhoitoon liittyen.
Alhaisesta vastausprosentista johtuen tutkimustuloksiin tulee suhtautua kriittisesti. Tuloksia voitaneen pitää kuitenkin suuntaa-antavina kipuhoitajan toiminnan ja postoperatiivisen kivunhoidon kehittämisen kannalta, sillä tutkimustulokset ja palautteet kipuhoitajalle olivat varsin kattavia ja monipuolisia.
Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselyllä, joka toteutettiin sähköisenä Webropol -kyselynä. Tutkimusjoukkona oli Keski-Suomen keskussairaalan kirurgisten vuodeosastojen hoitohenkilöstö, joista kohderyhmäksi otoksena valittiin kahden kirurgisen vuodeosaston hoitohenkilöstö. Kyselylomakkeen sai yhteensä 63 (=N) hoitajaa. Vastauksia saatiin 18 (=n). Vastausprosentti oli 28.57 %.
Tutkimustulosten mukaan kipuhoitajan antama monipuolinen koulutus ja ohjaus koettiin tärkeäksi tueksi kirurgisilla vuodeosastoilla tapahtuvassa hoitotyössä. Joiltakin osin kipuhoitajien tarjoama koulutus ei vastannut hoitohenkilöstön odotuksia. Erityisesti toivottiin osastotunneilla tapahtuvaa koulutusta. Lisäkoulutusta kivunhoidon erityismenetelmien ja niiden seurannan lisäksi toivottiin kivun arvioinnin, kivunhoidon kirjaamisen ja potilasohjauksen suhteen. Vastauksissa oltiin pääosin tyytyväisiä vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön, mutta osa vastaajista kaipasi parempaa tiedottamista erityisesti osastokierroista. Vain pieni osa vastaajista oli saanut perehdytyksen kivunhoidon erityismenetelmiin kipuhoitajalta. Vastaajat kokivat tärkeäksi kipuhoitajan antaman postoperatiivisen potilasohjauksen kivunhoitoon liittyen.
Alhaisesta vastausprosentista johtuen tutkimustuloksiin tulee suhtautua kriittisesti. Tuloksia voitaneen pitää kuitenkin suuntaa-antavina kipuhoitajan toiminnan ja postoperatiivisen kivunhoidon kehittämisen kannalta, sillä tutkimustulokset ja palautteet kipuhoitajalle olivat varsin kattavia ja monipuolisia.