Interest in fair-trade traveling
Karjalainen, Kristina (2013)
Karjalainen, Kristina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305076911
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305076911
Tiivistelmä
Potentiaaliset asiakkaat reilun kaupan matkailulle
Projektin tarkoituksena oli löytää potentiaalinen asiakaskunta reilun-kaupan periaatteella toimiville safareille. Asiakaskunnan kartoitusta tehtiin suomalaisten ja venäläisten matkatoimistojen keskuudessa. Tarkoituksena oli selvittää, minkä tyyppisiä asiakkaita kussakin maassa olisi, eli pyrittiin selvittämään olisivatko potentiaaliset asiakkaat olleet esimerkiksi koulu- tai tiederyhmiä, taikka itsenäisiä matkaajia. Pyrittiin myös selvittämään, mikä olisi paras tapa lähestyä näitä potentiaalisia asiakkaita, jotta reilun kaupan safarien markkinointi olisi mahdollisimman tehokasta.
Asiakkaana tässä projektissa oli Tansanialainen yritys, joka järjestää useita erityyppisiä safareita eri kohteissa pitkin vuotta. Yrityksen ideologiana on ekoystävällisen matkailun tuottaminen. Myös vapaaehtoistyö on ollut heille tärkeässä roolissa. Yritys oli myös kiinnostunut saamaan pitkäaikaisia liikekumppaneita matkatoimistojen joukosta. Toiveena oli, että matkatoimistot voisivat myydä näitä matkoja isommille ryhmille ja erityisesti nuorille ihmisille.
Kummatkin maat oli valittu tutkimuksen kohteeksi, koska ne omaavat paljon mielenkiintoa matkailuun. Lisäksi niillä on myös kapasiteettia yhteistyöhön reilun kaupan safareita järjestävän yrityksen kanssa. Kyselyn aikana ilmeni että reilun kaupan matkailu, sekä ekoystävällinen matkailu on huomattavasti enemmän tunnettua Suomessa kuin Venäjällä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kummankin maan markkinoille pitää löytää omat lähestymistavat, koska ero näiden välillä on huomattava.
Projektin teoria osuudessa oli tärkeää luoda sopiva tapa kyselyn toteuttamiselle. Sen organisointi ja analysointi olivat pääkohtina. Tärkeää oli myös löytää sopivat kysymykset potentiaalisille asiakkaille. Lopputuloksena kysely näytti selkeältä ja sen piti olla helposti ymmärrettävissä. Kuitenkin kun vastauksia alkoi tulla, ilmeni että kysely ei ollutkaan niin helppo, koska osa vastauksista oli annettu väärin. Osassa ongelmana oli vajaasti täytetty kyselylomake, osassa taas oli valittu useita vastausvaihtoehtoja kohdissa missä kysyttiin vain yhtä vastausta.
Kyselyn tulosten positiiviseksi puoleksi voi mainita sen, että suomalaiset matkatoimistot olivat hyvinkin tietoisia ekomatkailusta ja reilusta kaupasta. Heillä myöskin näytti olevan motivaatiota mahdolliseen yhteistyöhön. Venäläisten matkatoimistojen kohdalla tilanne ei ole niin selkeä, sillä monelle ekomatkailu ja reilu kauppa ovat todella vieraita käsitteitä. Näin ollen suhtautuminen kyseisiin safareihin ei myöskään ole kovin myönteinen. Tämä kuitenkin on lähinnä haaste yritykselle, mutta se ei missään nimessä pois sulje yhteistyötä venäläisten matkatoimistojen kanssa.
Projektin tarkoituksena oli löytää potentiaalinen asiakaskunta reilun-kaupan periaatteella toimiville safareille. Asiakaskunnan kartoitusta tehtiin suomalaisten ja venäläisten matkatoimistojen keskuudessa. Tarkoituksena oli selvittää, minkä tyyppisiä asiakkaita kussakin maassa olisi, eli pyrittiin selvittämään olisivatko potentiaaliset asiakkaat olleet esimerkiksi koulu- tai tiederyhmiä, taikka itsenäisiä matkaajia. Pyrittiin myös selvittämään, mikä olisi paras tapa lähestyä näitä potentiaalisia asiakkaita, jotta reilun kaupan safarien markkinointi olisi mahdollisimman tehokasta.
Asiakkaana tässä projektissa oli Tansanialainen yritys, joka järjestää useita erityyppisiä safareita eri kohteissa pitkin vuotta. Yrityksen ideologiana on ekoystävällisen matkailun tuottaminen. Myös vapaaehtoistyö on ollut heille tärkeässä roolissa. Yritys oli myös kiinnostunut saamaan pitkäaikaisia liikekumppaneita matkatoimistojen joukosta. Toiveena oli, että matkatoimistot voisivat myydä näitä matkoja isommille ryhmille ja erityisesti nuorille ihmisille.
Kummatkin maat oli valittu tutkimuksen kohteeksi, koska ne omaavat paljon mielenkiintoa matkailuun. Lisäksi niillä on myös kapasiteettia yhteistyöhön reilun kaupan safareita järjestävän yrityksen kanssa. Kyselyn aikana ilmeni että reilun kaupan matkailu, sekä ekoystävällinen matkailu on huomattavasti enemmän tunnettua Suomessa kuin Venäjällä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kummankin maan markkinoille pitää löytää omat lähestymistavat, koska ero näiden välillä on huomattava.
Projektin teoria osuudessa oli tärkeää luoda sopiva tapa kyselyn toteuttamiselle. Sen organisointi ja analysointi olivat pääkohtina. Tärkeää oli myös löytää sopivat kysymykset potentiaalisille asiakkaille. Lopputuloksena kysely näytti selkeältä ja sen piti olla helposti ymmärrettävissä. Kuitenkin kun vastauksia alkoi tulla, ilmeni että kysely ei ollutkaan niin helppo, koska osa vastauksista oli annettu väärin. Osassa ongelmana oli vajaasti täytetty kyselylomake, osassa taas oli valittu useita vastausvaihtoehtoja kohdissa missä kysyttiin vain yhtä vastausta.
Kyselyn tulosten positiiviseksi puoleksi voi mainita sen, että suomalaiset matkatoimistot olivat hyvinkin tietoisia ekomatkailusta ja reilusta kaupasta. Heillä myöskin näytti olevan motivaatiota mahdolliseen yhteistyöhön. Venäläisten matkatoimistojen kohdalla tilanne ei ole niin selkeä, sillä monelle ekomatkailu ja reilu kauppa ovat todella vieraita käsitteitä. Näin ollen suhtautuminen kyseisiin safareihin ei myöskään ole kovin myönteinen. Tämä kuitenkin on lähinnä haaste yritykselle, mutta se ei missään nimessä pois sulje yhteistyötä venäläisten matkatoimistojen kanssa.