EDTA:n ja veren suhteen vaikutus täydellisen verenkuvan tuloksiin
Väänänen, Annika; Räsänen, Aku (2013)
Väänänen, Annika
Räsänen, Aku
Savonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305209681
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305209681
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin veren ja EDTA-antikoagulantin suhteen vaikutusta analyysituloksiin täy-dellisessä verenkuvassa. Verinäytteenotossa näyteputkia ei aina saada täytettyä ohjeiden mukai-sesti optimaalisesti, jolloin näytteen ja antikoagulantin suhde on väärä. Opinnäytetyössä tutkittiin lisäksi näyteputkeen jääneen vakuumin vaikutusta täydellisen verenkuvan analyysituloksiin. Tutki-muksen tavoitteena oli potilasturvallisuuden parantaminen tuottamalla tietoa laboratoriotutkimustu-losten luotettavuuden arviointiin.
Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen eli määrällinen. Näytteet otettiin 20 vapaaehtoiselta tutki-mushenkilöltä oppilaitoksen tiloissa. Näytteet kuljetettiin ISLABin Kuopion aluelaboratorion Puijon laboratorioon ja analysoitiin Advia 2120–verenkuva-analysaattorilla. Tulosten käsittelyssä käytettiin Excel-taulukkolaskenta-ohjelmaa. Optimaalisesti täytettyyn näyteputkeen verrattiin ½ täytettyjä, ¼ täytettyjä, ja ¼ täytettyjä ilmattuja näyteputkia. Vakuumin vaikutusta selvitettiin vertaamalla keske-nään ¼ täytettyjä ja ¼ täytettyjä, ilmattuja näyteputkia.
Tutkimuksen tulosten perusteella EDTA:n ja veren poikkeavalla suhteella ei näyttäisi olevan vaiku-tusta täydellisen verenkuvan tulosten keskiarvoihin terveillä henkilöillä ja tällä potilasaineistolla. Joidenkin analyyttien kohdalla yksittäisissä tuloksissa huomattiin kuitenkin eroja eri näytetilavuuk-sien välillä. Putkien vakuumilla ei havaittu olevan vaikutusta tuloksiin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että näytteenotossa on pyrittävä saamaan optimaalisesti täytetty EDTA–putki verenkuvatu-losten luotettavuuden takaamiseksi, koska EDTA:n ja veren poikkeava suhde voi vaikuttaa tutki-muksen tuloksiin yksilökohtaisesti.
Suurempi otoskoko lisäisi tutkimuksen luotettavuutta. Jatkotutkimuksena voisi selvittää analyyttien säilyvyyttä vajaaksi jääneissä näyteputkissa. Näytetilavuuden vaikutusta voisi lisäksi tutkia toisen putkivalmistajan näyteputkilla.
Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen eli määrällinen. Näytteet otettiin 20 vapaaehtoiselta tutki-mushenkilöltä oppilaitoksen tiloissa. Näytteet kuljetettiin ISLABin Kuopion aluelaboratorion Puijon laboratorioon ja analysoitiin Advia 2120–verenkuva-analysaattorilla. Tulosten käsittelyssä käytettiin Excel-taulukkolaskenta-ohjelmaa. Optimaalisesti täytettyyn näyteputkeen verrattiin ½ täytettyjä, ¼ täytettyjä, ja ¼ täytettyjä ilmattuja näyteputkia. Vakuumin vaikutusta selvitettiin vertaamalla keske-nään ¼ täytettyjä ja ¼ täytettyjä, ilmattuja näyteputkia.
Tutkimuksen tulosten perusteella EDTA:n ja veren poikkeavalla suhteella ei näyttäisi olevan vaiku-tusta täydellisen verenkuvan tulosten keskiarvoihin terveillä henkilöillä ja tällä potilasaineistolla. Joidenkin analyyttien kohdalla yksittäisissä tuloksissa huomattiin kuitenkin eroja eri näytetilavuuk-sien välillä. Putkien vakuumilla ei havaittu olevan vaikutusta tuloksiin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että näytteenotossa on pyrittävä saamaan optimaalisesti täytetty EDTA–putki verenkuvatu-losten luotettavuuden takaamiseksi, koska EDTA:n ja veren poikkeava suhde voi vaikuttaa tutki-muksen tuloksiin yksilökohtaisesti.
Suurempi otoskoko lisäisi tutkimuksen luotettavuutta. Jatkotutkimuksena voisi selvittää analyyttien säilyvyyttä vajaaksi jääneissä näyteputkissa. Näytetilavuuden vaikutusta voisi lisäksi tutkia toisen putkivalmistajan näyteputkilla.