Vanhempien kokemuksia 1,5-vuotiaan laajasta terveystarkastuksesta : kyselylomakkeen laadinta
Laurila, Pilvi-Riikka; Mäkelä, Satu (2013)
Laurila, Pilvi-Riikka
Mäkelä, Satu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052310266
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052310266
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia kyselylomake 1,5-vuotiaan lapsen vanhemmille laajan terveystarkastuksen arviointia varten. Tavoitteena on, että kyselylomakkeen avulla saadaan selville luotettavaa tietoa vanhempien kokemuksista, mielipiteistä ja kehittämistarpeista laajaan 1,5-vuotiaan lapsen terveystarkastukseen liittyen.
Tämä opinnäytetyö on osa Terveyttä edistävien työmenetelmien kehittäminen -hanketta, jossa yhtenä osa-alueena on neuvolatoiminnan kehittäminen. Hanke toteutetaan yhteistyönä Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston neuvola- ja perhetyön yksikön kanssa. Kyselylomake on tarkoitus ottaa käyttöön lastenneuvoloissa hankkeen edetessä, jolloin myös tuloksia ja kehittämistarpeita päästään arvioimaan.
Opinnäytteen tuotoksena valmistunut kyselylomake rakennettiin valtakunnallisten suositusten ja aikaisempien neuvolatutkimusten tulosten pohjalta. Valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta sekä Terveydenhuoltolaki (1326/2010) määrittelevät rungon neuvolatoiminnalle ja kaikille terveystarkastuksille. Aikaisempien tutkimuksien perusteella vanhemmat ovat kaivanneet neuvolalta entistä perhekeskeisempää ja yksilöllisempää työotetta sekä laajempaa vanhemmuuden ja parisuhteen tukemista. Nämä aihealueet korostuvat myös valmiissa kyselylomakkeessa. Vanhempien vastauksia analysoimalla voidaan saada selville, onko vanhemmilla edelleen samansuuntaisia kokemuksia ja minkälaisena he kokevat 1,5-vuotiaan lapsen terveystarkastuksen sisällön.
Kyselylomakkeen tekoprosessin aikana lomakkeesta antoivat palautetta Helsingin neuvola- ja perhetyön yksikön ylihoitajat, neuvolatyön aineen opettajat ja opinnäytetyön tekoa ohjaavat opettavat. Kyselylomaketta myös testattiin neljällä 1,5-vuotiaan lapsen vanhemmalla, jotka olivat käyneet laajassa terveystarkastuksessa viime aikoina. Kyselylomakkeen toimivuutta arvioitiin saadun palautteen ja vanhempien vastausten perusteella. Nämä auttoivat rakentamaan luotettavan, asiakaslähtöisen ja tavoitetta vastaavan kyselylomakkeen.
Tämä opinnäytetyö on osa Terveyttä edistävien työmenetelmien kehittäminen -hanketta, jossa yhtenä osa-alueena on neuvolatoiminnan kehittäminen. Hanke toteutetaan yhteistyönä Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston neuvola- ja perhetyön yksikön kanssa. Kyselylomake on tarkoitus ottaa käyttöön lastenneuvoloissa hankkeen edetessä, jolloin myös tuloksia ja kehittämistarpeita päästään arvioimaan.
Opinnäytteen tuotoksena valmistunut kyselylomake rakennettiin valtakunnallisten suositusten ja aikaisempien neuvolatutkimusten tulosten pohjalta. Valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta sekä Terveydenhuoltolaki (1326/2010) määrittelevät rungon neuvolatoiminnalle ja kaikille terveystarkastuksille. Aikaisempien tutkimuksien perusteella vanhemmat ovat kaivanneet neuvolalta entistä perhekeskeisempää ja yksilöllisempää työotetta sekä laajempaa vanhemmuuden ja parisuhteen tukemista. Nämä aihealueet korostuvat myös valmiissa kyselylomakkeessa. Vanhempien vastauksia analysoimalla voidaan saada selville, onko vanhemmilla edelleen samansuuntaisia kokemuksia ja minkälaisena he kokevat 1,5-vuotiaan lapsen terveystarkastuksen sisällön.
Kyselylomakkeen tekoprosessin aikana lomakkeesta antoivat palautetta Helsingin neuvola- ja perhetyön yksikön ylihoitajat, neuvolatyön aineen opettajat ja opinnäytetyön tekoa ohjaavat opettavat. Kyselylomaketta myös testattiin neljällä 1,5-vuotiaan lapsen vanhemmalla, jotka olivat käyneet laajassa terveystarkastuksessa viime aikoina. Kyselylomakkeen toimivuutta arvioitiin saadun palautteen ja vanhempien vastausten perusteella. Nämä auttoivat rakentamaan luotettavan, asiakaslähtöisen ja tavoitetta vastaavan kyselylomakkeen.