Potilaan näkökulma varhaisvaiheen alaselkäpotilaan vastaanottotoiminnasta Espoossa
Kääriäinen, Heini; Jääskeläinen, Jenni; Salmenharju, Tiia (2013)
Kääriäinen, Heini
Jääskeläinen, Jenni
Salmenharju, Tiia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052210080
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052210080
Tiivistelmä
Alaselkäkipu on yleinen vaiva, joka uusiutuu helposti. Alaselkäpotilaille tarkoitettu varhaisvaiheen alaselkäpotilaan vastaanottotoiminta kuuluu Espoon kaupungin fysioterapia-palveluihin. Toiminta käynnistettiin Espoon terveyskeskuksissa vuonna 2008 alaselkäkivun pitkittymisen ehkäisemiseksi ja alaselkäpotilaiden lääkärissä käynnin vähentämiseksi.
Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa vastaanottotoiminnasta potilaan näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää, mitä merkitystä fysioterapeuttisella ohjauksella ja neuvonnalla on ollut espoolaisen varhaisvaiheen alaselkäpotilaan itsehoitoon ja ennaltaehkäisyyn arjessa.
Tutkimus on kvantitatiivinen ja se toteutettiin kyselylomakkeen avulla. Kysely laadittiin varhaisvaiheen alaselkäpotilaan vastaanottotoiminnan tarpeisiin yhteistyössä Espoon avofysioterapian fysioterapeuttien kanssa. Tutkimus toteutettiin postikyselynä joulukuussa 2012 noin vuosi aikaisemmin vastaanotolla käyneille potilaille. Kyselyitä lähetettiin 143 kappaletta ja vastauksia saatiin 55 ja näin ollen vastausprosentiksi muodostui 38. Aineisto analysoitiin PASW Statistics -tilasto-ohjelman avulla maalis-huhtikuussa 2013. Tuloksia voidaan hyödyntää paitsi Espoossa, mahdollisesti myös muualla Suomessa varhaisvaiheen alaselkäkipupotilaiden fysioterapiapalveluiden kehittämiseksi.
Vastaajista 80 % koki saavansa apua varhaisvaiheen alaselkäpotilaan vastaanotolla käymisestä. Fysioterapeutin vastaanotolla keskusteltiin useimmiten keskivartalolihasten merkityksestä ja ergonomiasta. Yleisimpiä potilaiden saamia ohjeita olivat kotiharjoitusohjeet, ohjeita keskivartalonhallintaan sekä ergonomiaohjeet. Vastaajista 89 % oli täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä väittämän ”Saamani ohjeet olivat selkeät” kanssa. Mikäli vastaanotolla oli keskusteltu keskivartalon lihasten merkityksestä, ergonomiasta, stressinhallinnasta, tupakoinnista tai painonhallinnasta, näihin kiinnitettiin enemmän huomiota vastaanotolla käynnin jälkeen, poikkeuksena ergonomia (p<0,05). Vastaajista 91 % ymmärsi täysin tai osittain keskivartalon lihasten merkityksen alaselkäkivun ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Kuitenkaan suurin osa ei ollut muuttanut liikuntatottumuksiaan tai kiinnittänyt enemmän huomiota työskentelytapoihin vastaanotolla käynnin jälkeen. Alaselkäkivun uusiutuessa kipua osattiin lievittää melko hyvin tai jonkin verran. Viimeisen puolen vuoden aikana alaselkäkipu ei ollut rajoittanut päivittäisiä toimia, häirinnyt yöunta eikä sen koettu vaikuttavan elämänlaatuun useimmissa tapauksissa.
Fysioterapeuttisella ohjauksella ja neuvonnalla on merkitystä espoolaisen varhaisvaiheen alaselkäpotilaan itsehoitoon ja ennaltaehkäisyyn arjessa. Ohjauksen ja neuvonnan ansiosta potilaat osasivat lievittää uusiutuvaa kipuaan melko hyvin, eikä selkeän enemmistön tarvinnut käydä uudestaan fysioterapeutin tai lääkärin vastaanotolla. Lisäksi kipu ei vaikuttanut elämänlaatuun eikä rajoittanut potilaan arkea. Ohjauksessa ja neuvonnassa on kuitenkin vielä kehitettävää, jotta potilaat omaksuisivat sen paremmin osaksi omaa arkeaan.
Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa vastaanottotoiminnasta potilaan näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää, mitä merkitystä fysioterapeuttisella ohjauksella ja neuvonnalla on ollut espoolaisen varhaisvaiheen alaselkäpotilaan itsehoitoon ja ennaltaehkäisyyn arjessa.
Tutkimus on kvantitatiivinen ja se toteutettiin kyselylomakkeen avulla. Kysely laadittiin varhaisvaiheen alaselkäpotilaan vastaanottotoiminnan tarpeisiin yhteistyössä Espoon avofysioterapian fysioterapeuttien kanssa. Tutkimus toteutettiin postikyselynä joulukuussa 2012 noin vuosi aikaisemmin vastaanotolla käyneille potilaille. Kyselyitä lähetettiin 143 kappaletta ja vastauksia saatiin 55 ja näin ollen vastausprosentiksi muodostui 38. Aineisto analysoitiin PASW Statistics -tilasto-ohjelman avulla maalis-huhtikuussa 2013. Tuloksia voidaan hyödyntää paitsi Espoossa, mahdollisesti myös muualla Suomessa varhaisvaiheen alaselkäkipupotilaiden fysioterapiapalveluiden kehittämiseksi.
Vastaajista 80 % koki saavansa apua varhaisvaiheen alaselkäpotilaan vastaanotolla käymisestä. Fysioterapeutin vastaanotolla keskusteltiin useimmiten keskivartalolihasten merkityksestä ja ergonomiasta. Yleisimpiä potilaiden saamia ohjeita olivat kotiharjoitusohjeet, ohjeita keskivartalonhallintaan sekä ergonomiaohjeet. Vastaajista 89 % oli täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä väittämän ”Saamani ohjeet olivat selkeät” kanssa. Mikäli vastaanotolla oli keskusteltu keskivartalon lihasten merkityksestä, ergonomiasta, stressinhallinnasta, tupakoinnista tai painonhallinnasta, näihin kiinnitettiin enemmän huomiota vastaanotolla käynnin jälkeen, poikkeuksena ergonomia (p<0,05). Vastaajista 91 % ymmärsi täysin tai osittain keskivartalon lihasten merkityksen alaselkäkivun ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Kuitenkaan suurin osa ei ollut muuttanut liikuntatottumuksiaan tai kiinnittänyt enemmän huomiota työskentelytapoihin vastaanotolla käynnin jälkeen. Alaselkäkivun uusiutuessa kipua osattiin lievittää melko hyvin tai jonkin verran. Viimeisen puolen vuoden aikana alaselkäkipu ei ollut rajoittanut päivittäisiä toimia, häirinnyt yöunta eikä sen koettu vaikuttavan elämänlaatuun useimmissa tapauksissa.
Fysioterapeuttisella ohjauksella ja neuvonnalla on merkitystä espoolaisen varhaisvaiheen alaselkäpotilaan itsehoitoon ja ennaltaehkäisyyn arjessa. Ohjauksen ja neuvonnan ansiosta potilaat osasivat lievittää uusiutuvaa kipuaan melko hyvin, eikä selkeän enemmistön tarvinnut käydä uudestaan fysioterapeutin tai lääkärin vastaanotolla. Lisäksi kipu ei vaikuttanut elämänlaatuun eikä rajoittanut potilaan arkea. Ohjauksessa ja neuvonnassa on kuitenkin vielä kehitettävää, jotta potilaat omaksuisivat sen paremmin osaksi omaa arkeaan.