SoleOPS:n käyttöönotto : case: Turun ammattikorkeakoulu
Vanhanen, Saija (2009)
Vanhanen, Saija
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912117726
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912117726
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli internetpohjaisen tietojärjestelmän käyttöönotto Turun ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyön tarkoituksena on arvioida, kuinka projekti onnistui ja selvittää, millaisia vaikutuksia järjestelmällä odotetaan olevan Turun AMK:n ohjausprosesseihin ja työajansuunnitteluun. Järjestelmään saadaan saapumisryhmien opetussuunnitelmat opintojaksoineen sekä opintojaksokohtaiset toteutussuunnitelmat, opintojaksokuvaukset sekä opettajien työaikasuunnitelmat. Tiedot ovat samassa tietokannassa, josta sitä voivat käyttää koulutuspäälliköt, opettajat, opiskelijat ja hakijat, opintoasiainhallinto, henkilöstö- ja palkkahallinto toiminnoissaan.
Kehittämistehtävässä käytettiin tutkimusmenetelmänä realistista evaluaatiota, työkaluna toimintatutkimus. Menetelmässä havainnoidaan projektin käytännön työskentelyä, vertaillaan teoriaa ja projektidokumentteja, tehdään haastatteluja, analysoidaan aineistoa ja kaikista näistä tehdään johtopäätökset. Tutkimuksen ohjelmateoria ja-kaantui kuuteen osaan. Niissä käsiteltiin tietojärjestelmiä, niiden kehittämistä, tietojärjestelmien elinkaarta, tiedon elinkaarta, tutkimuksia tietojärjestelmistä ja opetus-suunnitelmaa.
Projektin teoreettisessa kuvaamisessa tehtiin ensin mallinnus, kuvattiin toiminnan syklit ja projektin vaiheet: pilotointi, määrittely, konvertointi sekä haastattelumenetelmät sekä haastateltavien valinta. Haastattelu tehtiin teemahaastatteluna. Haastateltaviksi valittiin ohjausryhmän ja projektiryhmän jäseniä sekä koulutuspäälliköitä ja opetussuunnitelmavastaavia.
Projektin toiminnot myöhästyivät, mutta käyttöönotto tehtiin sovitussa aikataulussa. Opetussuunnitelmien tallennukselle jäi vähän aikaa. Aikataulun todettiin olevan liian tiukka ja tiedottamista olisi toivottu olevan enemmän. Järjestelmä on kuitenkin saatu käyttöön ja siellä on nähtävillä opetussuunnitelmat vuositeemoineen ja osaamiskarttoineen, toteutussuunnitelmat ja vuosisuunnittelu. Dokumentointi ja työskentely on saatu samaan järjestelmään, jolloin jatkossa varmasti säästyy aikaa ja kustannuksia.
Kehittämistehtävässä käytettiin tutkimusmenetelmänä realistista evaluaatiota, työkaluna toimintatutkimus. Menetelmässä havainnoidaan projektin käytännön työskentelyä, vertaillaan teoriaa ja projektidokumentteja, tehdään haastatteluja, analysoidaan aineistoa ja kaikista näistä tehdään johtopäätökset. Tutkimuksen ohjelmateoria ja-kaantui kuuteen osaan. Niissä käsiteltiin tietojärjestelmiä, niiden kehittämistä, tietojärjestelmien elinkaarta, tiedon elinkaarta, tutkimuksia tietojärjestelmistä ja opetus-suunnitelmaa.
Projektin teoreettisessa kuvaamisessa tehtiin ensin mallinnus, kuvattiin toiminnan syklit ja projektin vaiheet: pilotointi, määrittely, konvertointi sekä haastattelumenetelmät sekä haastateltavien valinta. Haastattelu tehtiin teemahaastatteluna. Haastateltaviksi valittiin ohjausryhmän ja projektiryhmän jäseniä sekä koulutuspäälliköitä ja opetussuunnitelmavastaavia.
Projektin toiminnot myöhästyivät, mutta käyttöönotto tehtiin sovitussa aikataulussa. Opetussuunnitelmien tallennukselle jäi vähän aikaa. Aikataulun todettiin olevan liian tiukka ja tiedottamista olisi toivottu olevan enemmän. Järjestelmä on kuitenkin saatu käyttöön ja siellä on nähtävillä opetussuunnitelmat vuositeemoineen ja osaamiskarttoineen, toteutussuunnitelmat ja vuosisuunnittelu. Dokumentointi ja työskentely on saatu samaan järjestelmään, jolloin jatkossa varmasti säästyy aikaa ja kustannuksia.