Yläkouluikäisten nuorten päihdetietous ja kokemukset ehkäisevästä päihdetyöstä
Grönberg, Heidi (2013)
Grönberg, Heidi
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305209738
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305209738
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää yläkouluikäisten nuorten päihdetietoutta ja kokemuksia ehkäisevästä päihdetyöstä. Tutkimuksen tavoitteena oli saada sellaista tietoa, jolla voidaan kehittää ehkäisevää päihdetyötä koulussa. Päihteillä tarkoitetaan tässä opinnäytetyössä tupakkaa, nuuskaa, alkoholia, huumeita, lääkkeiden väärinkäyttö sekä imppaamista.
Tutkimuksen kohdejoukkona oli Raumanmeren peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset nuoret (N=156). Vastausprosentti tutkimuksessa oli 78% (N=122). Kvantitatiivinen tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti ja tulokset esitettiin prosentti- ja frekvenssijakaumina sekä kuvioina ja taulukoina.
Tutkimuksen tulosten mukaan nuorten päihdetietous oli hyvää. Nuoret olivat mielestään saaneet paljon tietoa tupakan, nuuskan, alkoholin, huumeiden, lääkkeiden ja imppaamisen aiheuttamasta riippuvuudesta ja terveyshaitoista. Eniten tietoa päihteistä nuoret olivat saaneet terveystiedon opettajalta. Myös vanhemmilta ja kavereilta oli saatu paljon tietoa. Päihdetiedon lähteenä nuoret olivat käyttäneet myös Internetiä ja televisiota. Koulun ehkäisevässä päihdetyössä oli käytetty monia menetelmiä. Menetelmistä käytetyimpiä olivat videot, esitelmät ja ryhmätyöt.
Mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe olisi tehdä samanlainen tutkimus kaikille Rauman yläkouluille, jotta saataisiin tarkempi kuva todellisesta tilanteesta. Olisi myös mielenkiintoista tutkia opettajien ja kouluterveydenhoitajien kokemuksia ehkäisevästä päihdetyöstä.
Tutkimuksen kohdejoukkona oli Raumanmeren peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset nuoret (N=156). Vastausprosentti tutkimuksessa oli 78% (N=122). Kvantitatiivinen tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti ja tulokset esitettiin prosentti- ja frekvenssijakaumina sekä kuvioina ja taulukoina.
Tutkimuksen tulosten mukaan nuorten päihdetietous oli hyvää. Nuoret olivat mielestään saaneet paljon tietoa tupakan, nuuskan, alkoholin, huumeiden, lääkkeiden ja imppaamisen aiheuttamasta riippuvuudesta ja terveyshaitoista. Eniten tietoa päihteistä nuoret olivat saaneet terveystiedon opettajalta. Myös vanhemmilta ja kavereilta oli saatu paljon tietoa. Päihdetiedon lähteenä nuoret olivat käyttäneet myös Internetiä ja televisiota. Koulun ehkäisevässä päihdetyössä oli käytetty monia menetelmiä. Menetelmistä käytetyimpiä olivat videot, esitelmät ja ryhmätyöt.
Mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe olisi tehdä samanlainen tutkimus kaikille Rauman yläkouluille, jotta saataisiin tarkempi kuva todellisesta tilanteesta. Olisi myös mielenkiintoista tutkia opettajien ja kouluterveydenhoitajien kokemuksia ehkäisevästä päihdetyöstä.