Henkilöstön osaamisen ja työsuorituksen kehittymisen tukeminen -Case: Carea
Pasanen, Jonna (2013)
Pasanen, Jonna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052410571
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052410571
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka toimeksiantajayrityksessä esimies tukee, henkilöstön näkökulmasta, työntekijän osaamista ja työsuorituksen kehittymistä. Tutkimuksella haluttiin selvittää, kuinka työyhteisössä laaditaan suunnitelma työntekijän osaamisen ja työsuorituksen kehittämisen tukemiseksi sekä kuinka esimiehet tukevat mahdollisen suunnitelman toteutumista. Tutkimuksessa kysyttiin myös työntekijöiden mielipidettä, miten heidän mielestään esimies voisi tukea entistä paremmin henkilöstön osaamisen ja työsuorituksen kehittymistä.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa tarkastellaan työntekijän osaamisen ja työsuorituksen kehittämistä tukevia menetelmiä. Teoriaosuus aloitetaan tarkastelemalla oppivaa organisaatiota, johon sisältyy yksilöllisen sekä ryhmän osaamisen kehittäminen. Tämän jälkeen kerrotaan päivittäisjohtamisesta, eli valmentavasta esimiehestä sekä palautteenannosta. Viimeisenä teoriaosuudessa kuvataan perinteistä kehityskeskustelumallia.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta sekä kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä oli kysely. Kyselylomake lähetettiin Digium Enterprise -ohjelman avulla satunnaisesti valitulle kohderyhmälle. Kysely sisälsi 46 kohtaa, jossa oli suurimmaksi osaksi suljettuja väittämiä, mutta myös muutama avoin kysymys. Kyselyn vastaamisaika oli 15.3- 28.3.2013 välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 69 henkilöä (n=202).
Tutkimuksen avulla kävi ilmi, että henkilöstö on jokseenkin tyytyväinen tällä hetkellä olevaan osaamisen ja työsuorituksen kehittymisen tukemiseen. Työntekijät haluaisivat, että heille järjestettäisiin ainakin kerran vuodessa kehityskeskusteluja tai muita kehittämiseen liittyviä keskusteluja. Työntekijät haluavat myös, että esimies olisi enemmän läsnä ja antaisi useammin palautetta työntekijöille sekä käyttäisi heidän osaamistaan tehokkaammin hyödyksi. Työntekijät halusivat esimiehen olevan enemmän mukana arjessa ja toivotaan häneltä laajempaa tietoisuutta työyhteisön tapahtumista.
Kehitysehdotuksena on, että esimies pitäisi kehittämiseen liittyviä keskusteluja työntekijöidensä kanssa kaksi – kolme kertaa vuodessa. Keskustelujen tarkoituksena olisi jutella työntekijän osaamisen ja työsuorituksen kehittämisestä sekä sen tukemisesta. Keskustelut voitaisiin jakaa eri teemoihin, esimerkiksi suunnittelu, seuranta sekä arviointi. Esimiehen tulisi myös olla enemmän läsnä arkipäiväisessä toiminnassa. Myös muun työyhteisön tuki koetaan hyvin tärkeäksi. Ehdottaisin viikoittaista päivänavausta, jossa alaiset näkisivät esimiehensä. Tämä olisi oiva tilaisuus keskustella ajankohtaisista asioista esimerkiksi mitä edellisellä viikolla
on tapahtunut. Tilaisuudessa olisi hyvä käydä läpi tulevan viikon tärkeimmät asiat. Tilaisuuksissa voisi miettiä myös työyhteisön yhteisen osaamisen ja työsuorituksen kehittämistä. Tällaiset keskustelutilaisuudet parantaisivat työyhteisön ilmapiiriä sekä lähentäisi työtekijöitä.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa tarkastellaan työntekijän osaamisen ja työsuorituksen kehittämistä tukevia menetelmiä. Teoriaosuus aloitetaan tarkastelemalla oppivaa organisaatiota, johon sisältyy yksilöllisen sekä ryhmän osaamisen kehittäminen. Tämän jälkeen kerrotaan päivittäisjohtamisesta, eli valmentavasta esimiehestä sekä palautteenannosta. Viimeisenä teoriaosuudessa kuvataan perinteistä kehityskeskustelumallia.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta sekä kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä oli kysely. Kyselylomake lähetettiin Digium Enterprise -ohjelman avulla satunnaisesti valitulle kohderyhmälle. Kysely sisälsi 46 kohtaa, jossa oli suurimmaksi osaksi suljettuja väittämiä, mutta myös muutama avoin kysymys. Kyselyn vastaamisaika oli 15.3- 28.3.2013 välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 69 henkilöä (n=202).
Tutkimuksen avulla kävi ilmi, että henkilöstö on jokseenkin tyytyväinen tällä hetkellä olevaan osaamisen ja työsuorituksen kehittymisen tukemiseen. Työntekijät haluaisivat, että heille järjestettäisiin ainakin kerran vuodessa kehityskeskusteluja tai muita kehittämiseen liittyviä keskusteluja. Työntekijät haluavat myös, että esimies olisi enemmän läsnä ja antaisi useammin palautetta työntekijöille sekä käyttäisi heidän osaamistaan tehokkaammin hyödyksi. Työntekijät halusivat esimiehen olevan enemmän mukana arjessa ja toivotaan häneltä laajempaa tietoisuutta työyhteisön tapahtumista.
Kehitysehdotuksena on, että esimies pitäisi kehittämiseen liittyviä keskusteluja työntekijöidensä kanssa kaksi – kolme kertaa vuodessa. Keskustelujen tarkoituksena olisi jutella työntekijän osaamisen ja työsuorituksen kehittämisestä sekä sen tukemisesta. Keskustelut voitaisiin jakaa eri teemoihin, esimerkiksi suunnittelu, seuranta sekä arviointi. Esimiehen tulisi myös olla enemmän läsnä arkipäiväisessä toiminnassa. Myös muun työyhteisön tuki koetaan hyvin tärkeäksi. Ehdottaisin viikoittaista päivänavausta, jossa alaiset näkisivät esimiehensä. Tämä olisi oiva tilaisuus keskustella ajankohtaisista asioista esimerkiksi mitä edellisellä viikolla
on tapahtunut. Tilaisuudessa olisi hyvä käydä läpi tulevan viikon tärkeimmät asiat. Tilaisuuksissa voisi miettiä myös työyhteisön yhteisen osaamisen ja työsuorituksen kehittämistä. Tällaiset keskustelutilaisuudet parantaisivat työyhteisön ilmapiiriä sekä lähentäisi työtekijöitä.