Terveydenhoitajien kokemuksia elämäntapaohjauksesta tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä
Huotari, Jutta (2013)
Huotari, Jutta
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052711138
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052711138
Tiivistelmä
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla terveysasemilla työskentelevien terveydenhoitajien kokemuksia elämäntapaohjauksesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada kokemuksellista tietoa terveydenhoitajien näkemyksistä omista valmiuksistaan antaa yksilöohjausta tyypin 2 diabeteksen riskityhmään kuuluville asiakkaille.
Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä teemoitetulla kyselylomakkeella lähettämällä se Oulun kaupungin satunnaisesti valittujen terveysasemien esimiehille, joiden kautta terveydenhoitajat saivat lomakkeet käyttöönsä ja lähettivät vastauksensa sähköpostiini. Sain yhteensä viisi kyselylomakevastausta opinnäytteeseeni. Analysoin kyselyistä saadun aineiston induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimustulosten perusteella terveydenhoitajat kokivat koulutuksensa myötä saadun ammattitaitonsa elämäntapaohjauksessa pääosin hyviksi ja päteviksi. Ohjauksessa näyttäytyi monia käsitteellisiä lähtökohtia, kuten asiakaslähtöisyys, voimavarakeskeisyys, onnistunut hoitaja-asiakassuhde sekä hoidon jatkuvuus. Asiakaslähtöisyys käsitti asiakkaan motivaation, omat valmiudet ja toiveet. Lisäksi ohjauksen olosuhteet, neuvonta ja tiedon anto, konkreettiset tavoitteet elämäntapamuutoksessa ja repsahdustilanteet painottuivat tuloksissa. Monet terveydenhoitajat käyttivät elintapatestejä työvälineinä muutosvalmiuden arvioinnissa sekä puheeksi ottamisessa. Terveydenhoitajan työnkuva nähtiin seulovana.
Jatkotutkimusmahdollisuuksiksi esitän terveydenhoitajien vastaanottotilanteisiin kehitettävän tukitaulun transteoreettisesta muutosprosessimallista, eri vaiheiden ominaispiirteistä ja ohjauksessa käytettävistä menetelmistä. Lisäksi mielenkiintoinen tutkimusaihe olisi selvittää terveydenhoitajien käytössä olevia motivoinnin keinoja ja heidän spesifisiä tiedontarpeita eri elämäntapoihin liittyen. Myös asiakaslähtöisiä motivaatiotekijöitä pysyvän muutoksen saamiseksi sekä asiakkaiden kokemuksia voimavarakeskeisyydestä voitaisiin tutkia.
Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä teemoitetulla kyselylomakkeella lähettämällä se Oulun kaupungin satunnaisesti valittujen terveysasemien esimiehille, joiden kautta terveydenhoitajat saivat lomakkeet käyttöönsä ja lähettivät vastauksensa sähköpostiini. Sain yhteensä viisi kyselylomakevastausta opinnäytteeseeni. Analysoin kyselyistä saadun aineiston induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimustulosten perusteella terveydenhoitajat kokivat koulutuksensa myötä saadun ammattitaitonsa elämäntapaohjauksessa pääosin hyviksi ja päteviksi. Ohjauksessa näyttäytyi monia käsitteellisiä lähtökohtia, kuten asiakaslähtöisyys, voimavarakeskeisyys, onnistunut hoitaja-asiakassuhde sekä hoidon jatkuvuus. Asiakaslähtöisyys käsitti asiakkaan motivaation, omat valmiudet ja toiveet. Lisäksi ohjauksen olosuhteet, neuvonta ja tiedon anto, konkreettiset tavoitteet elämäntapamuutoksessa ja repsahdustilanteet painottuivat tuloksissa. Monet terveydenhoitajat käyttivät elintapatestejä työvälineinä muutosvalmiuden arvioinnissa sekä puheeksi ottamisessa. Terveydenhoitajan työnkuva nähtiin seulovana.
Jatkotutkimusmahdollisuuksiksi esitän terveydenhoitajien vastaanottotilanteisiin kehitettävän tukitaulun transteoreettisesta muutosprosessimallista, eri vaiheiden ominaispiirteistä ja ohjauksessa käytettävistä menetelmistä. Lisäksi mielenkiintoinen tutkimusaihe olisi selvittää terveydenhoitajien käytössä olevia motivoinnin keinoja ja heidän spesifisiä tiedontarpeita eri elämäntapoihin liittyen. Myös asiakaslähtöisiä motivaatiotekijöitä pysyvän muutoksen saamiseksi sekä asiakkaiden kokemuksia voimavarakeskeisyydestä voitaisiin tutkia.