Perkutaaninen trakeostomia -suositeltavat käytänteet
Himanka, Riitta; Hautala, Sanna (2009)
Himanka, Riitta
Hautala, Sanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912107606
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912107606
Tiivistelmä
Projektimme on osa Laurea-ammattikorkeakoulun ja Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin ( HUS ) HYKS-sairaanhoitoalueen operatiivisen tulosyksikön laadunkehittämishanketta vuosina 2007-2012. Kehittämisprojektin tarve on lähtöisin Töölön sairaalan (HYKS) Traumatologian teho-osastolta, Traumatologian tehovalvontaosastolta ja Neurokirurgian tehovalvontaosastolta. Projektin tavoitteena oli kehittää perkutaanisesti trakeostomoidun potilaan hoitotyötä luomalla yhtenäiset suositeltavat käytänteet Töölön sairaalan teho-osastoille.
Trakeostomia on pisimpään tunnettuja kirurgisia toimenpiteitä. Perkutaaninen trakeostomia on tullut viimeksi kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana elektiivisen trakeostomian ensisijaiseksi menetelmäksi. Työssämme olemme kuvanneet yleisesti tehohoitopotilaan hoi-tamista, perkutaanista trakeostomiaa toimenpiteenä, erilaisia perkutaanisia menetelmiä, toimenpiteen ajoitusta, indikaatioita ja kontraindikaatioita, komplikaatioita, toimenpiteeseen valmistautumista sekä potilaan tarkkailua ja hoitamista toimenpiteen aikana ja sen jälkeen.
Opinnäytetyön tekijät, ohjaava opettaja sekä osastojen yhteyshenkilöt muodostivat projekti-ryhmän, joka kokoontui opinnäytetyön tekemisen aikana projektikokouksissa. Kokouksissa tarkasteltiin projektin etenemistä ja palautteen perusteella työtä kehitettiin osastojen tarpeiden mukaiseksi. Opinnäytetyön työstäminen alkoi projektikokouksella lokakuussa 2008 ja suositeltavat käytänteet valmistuivat marraskuussa 2009 suunnitellun aikataulun mukaisesti.
Suositeltavat käytänteet etenevät prosessin mukaisessa järjestyksessä. Suositukset ohjaavat toimenpiteeseen valmistautumisessa, tehtävissä toimenpiteen aikana ja potilaan tarkkailussa ja hoitamisessa toimenpiteen jälkeen. Suositukset soveltuvat uusien työntekijöiden sekä opiskelijoiden perehdyttämiseen. Suositusten laadinnassa käytettiin tutkittua tietoa, hyväksi havaittua toimintatietoa ja kokemukseen perustuvaa tietoa Laurin mukaan määriteltynä. Suosituksia laadittiin yhteensä 20.
Aiheemme on laaja, joten tulevaisuudessa perkutaanisesti trakeostomoidun potilaan hoitotyötä voisi kehittää laatimalla yksityiskohtaisempia suosituksia. Trakeostomoidun potilaan hoitotyöstä on suppeasti tutkittua tietoa.
Trakeostomia on pisimpään tunnettuja kirurgisia toimenpiteitä. Perkutaaninen trakeostomia on tullut viimeksi kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana elektiivisen trakeostomian ensisijaiseksi menetelmäksi. Työssämme olemme kuvanneet yleisesti tehohoitopotilaan hoi-tamista, perkutaanista trakeostomiaa toimenpiteenä, erilaisia perkutaanisia menetelmiä, toimenpiteen ajoitusta, indikaatioita ja kontraindikaatioita, komplikaatioita, toimenpiteeseen valmistautumista sekä potilaan tarkkailua ja hoitamista toimenpiteen aikana ja sen jälkeen.
Opinnäytetyön tekijät, ohjaava opettaja sekä osastojen yhteyshenkilöt muodostivat projekti-ryhmän, joka kokoontui opinnäytetyön tekemisen aikana projektikokouksissa. Kokouksissa tarkasteltiin projektin etenemistä ja palautteen perusteella työtä kehitettiin osastojen tarpeiden mukaiseksi. Opinnäytetyön työstäminen alkoi projektikokouksella lokakuussa 2008 ja suositeltavat käytänteet valmistuivat marraskuussa 2009 suunnitellun aikataulun mukaisesti.
Suositeltavat käytänteet etenevät prosessin mukaisessa järjestyksessä. Suositukset ohjaavat toimenpiteeseen valmistautumisessa, tehtävissä toimenpiteen aikana ja potilaan tarkkailussa ja hoitamisessa toimenpiteen jälkeen. Suositukset soveltuvat uusien työntekijöiden sekä opiskelijoiden perehdyttämiseen. Suositusten laadinnassa käytettiin tutkittua tietoa, hyväksi havaittua toimintatietoa ja kokemukseen perustuvaa tietoa Laurin mukaan määriteltynä. Suosituksia laadittiin yhteensä 20.
Aiheemme on laaja, joten tulevaisuudessa perkutaanisesti trakeostomoidun potilaan hoitotyötä voisi kehittää laatimalla yksityiskohtaisempia suosituksia. Trakeostomoidun potilaan hoitotyöstä on suppeasti tutkittua tietoa.