Helsingin kilpailuasema muihin Itämeren risteilykaupunkeihin nähden
Männistö, Anette; Haatainen, Tea (2013)
Männistö, Anette
Haatainen, Tea
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052811393
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052811393
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää Helsingin kilpailuasema muihin Itämeren ristei-lykaupunkeihin nähden. Selvitys tehdään vertaamalla Helsinkiä Tukholmaan, Tallinnaan ja Pietariin. Tutkimuksessa on tarkoitus selvittää Helsingin vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat risteilykaupunkina. Tutkimuksen toimeksiantajana toimii Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto ja tutkimus toteutettiin vuoden 2013 alussa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu risteilymatkailuun, risteilytuotteeseen, risteilymatkustajien demograafisiin tekijöihin, Itämeren risteilyalueeseen sekä risteily-kohteen vetovoimatekijöihin. Työn tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivista, eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimus on kirjoituspöytätutkimus, jossa käytetään hyväksi jo olemassa olevaa tietoa. Tutkimuksessa on haastateltu myös risteilyalan ammattilaisia.
Kilpailuasemaa selvitetään vertaamalla Helsinkiä muihin tutkimuksen kaupunkeihin tiettyjen kriteerien avulla. Kriteereiksi määritetään risteilykaupungin risteilyalus- ja mat-kustajamäärät, sijainti ja saavutettavuus, satamien infrastruktuuri ja sen kehittäminen, merenkulun ja satamapalveluiden maksut sekä palvelut ja aktiviteetit kohdesatamissa. Kriteerit on määritetty toimeksiantajan kommenttien perusteella, sekä viitekehyksestä nousevien kilpailukykytekijöiden avulla.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että Helsingin kilpailukyky on vaihteleva kriteeristä riippuen. Helsingin vahvuuksia risteilykaupunkina ovat lyhyet etäisyydet satamien ja keskustan välillä, hyvät jätteidenkäsittelykapasiteetit satamissa, neuvontapalveluiden hyvä saatavuus satamissa ja satamien mahdollisuudet vastaanottaa isoja aluksia. Helsingin heikkouksia risteilykaupunkina ovat kalliit merenkulun maksut, ankkuripaikkojen vähyys, vetovoimaisten nähtävyyksien ja järjestettyjen retkien vähyys sekä infrastruktuurin kehittämissuunnitelmien niukkuus. Vertailukriteerien antaman kokonaiskuvan perusteella voidaan kuitenkin todeta, että Helsingin kilpailuasema risteilykaupunkina on keskiverto.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu risteilymatkailuun, risteilytuotteeseen, risteilymatkustajien demograafisiin tekijöihin, Itämeren risteilyalueeseen sekä risteily-kohteen vetovoimatekijöihin. Työn tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivista, eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimus on kirjoituspöytätutkimus, jossa käytetään hyväksi jo olemassa olevaa tietoa. Tutkimuksessa on haastateltu myös risteilyalan ammattilaisia.
Kilpailuasemaa selvitetään vertaamalla Helsinkiä muihin tutkimuksen kaupunkeihin tiettyjen kriteerien avulla. Kriteereiksi määritetään risteilykaupungin risteilyalus- ja mat-kustajamäärät, sijainti ja saavutettavuus, satamien infrastruktuuri ja sen kehittäminen, merenkulun ja satamapalveluiden maksut sekä palvelut ja aktiviteetit kohdesatamissa. Kriteerit on määritetty toimeksiantajan kommenttien perusteella, sekä viitekehyksestä nousevien kilpailukykytekijöiden avulla.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että Helsingin kilpailukyky on vaihteleva kriteeristä riippuen. Helsingin vahvuuksia risteilykaupunkina ovat lyhyet etäisyydet satamien ja keskustan välillä, hyvät jätteidenkäsittelykapasiteetit satamissa, neuvontapalveluiden hyvä saatavuus satamissa ja satamien mahdollisuudet vastaanottaa isoja aluksia. Helsingin heikkouksia risteilykaupunkina ovat kalliit merenkulun maksut, ankkuripaikkojen vähyys, vetovoimaisten nähtävyyksien ja järjestettyjen retkien vähyys sekä infrastruktuurin kehittämissuunnitelmien niukkuus. Vertailukriteerien antaman kokonaiskuvan perusteella voidaan kuitenkin todeta, että Helsingin kilpailuasema risteilykaupunkina on keskiverto.