Lastensuojelun perhetyön työmenetelmät Porissa ja Raumalla
Leino, Terhi; Jalonen, Raisa (2013)
Leino, Terhi
Jalonen, Raisa
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305179355
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305179355
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää käyttävätkö Porin kaupungin ja Rauman kaupungin lastensuojelun perhetyöntekijät samoja työmenetelmiä asiakasperheiden kanssa. Tutkimus perustui Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikön sosiaaliohjaajan ideaan tutkia kahden eri kaupungin lastensuojelun perhetyötä. Opinnäytetyössä tutkittiin myös lastensuojelun perhetyöntekijöiden tietoisuutta ehkäisevästä perhetyöstä, jossa asiakasperheellä ei ole lastensuojeluasiakkuutta.
Teoreettinen viitekehys perustui erilaisten perhetyyppien määrittelyyn ja perhetyön eri muotojen selventämiseen. Teoria osuudessa avattiin perhetyön historiaa sekä lastensuojelua sekä lastensuojelulakia. Ehkäisevän ja lastensuojelun perhetyön eroavaisuuksia avattiin teoriassa ja otettiin asia mukaan myös haastattelukysymyksiin.
Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisina ryhmähaastatteluina, joihin osallistui yhdestä työryhmästä 2-4 työntekijää. Haastatteluihin varattiin aikaa kaksi tuntia haastattelua kohden. Haastatteluihin osallistui yhteensä 8 lastensuojelun perhetyötä tekevää työntekijää. Tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä kaikkien kaupunkien perhetyöntekijöiden mielipiteisiin, vaan tutkittavien kaupunkien haastateltavien näkemyksiin.
Tutkimuksen mukaan lastensuojelun perhetyöntekijöillä on tietoutta ehkäisevästä perhetyöstä. Yhteistyön ehkäisevän ja lastensuojelun perhetyön välillä kerrottiin olevan vähäistä. Tutkimustuloksista voitiin päätellä, että lastensuojelun perhetyössä käytetään samoja työmenetelmiä niin Porissa kuin Raumalla. Työmenetelmien valintaan katsottiin vaikuttavan työntekijän omien vahvuuksien lisäksi asiakasperheen vahvuudet ja tarpeet. Työmenetelminä nähtiin jo valmiiksi kehitettyjen menetelmien lisäksi aito kuunteleminen, konkreettinen apu ja keskustelut perheen kanssa. Perhetyöstä teoriassa ja käytännössä voitiin päätellä, että koulutus perhetyön ohjaajaksi saadaan opiskelun kautta, mutta varmuus työskentelyyn tulee työkokemuksen kautta.
Teoreettinen viitekehys perustui erilaisten perhetyyppien määrittelyyn ja perhetyön eri muotojen selventämiseen. Teoria osuudessa avattiin perhetyön historiaa sekä lastensuojelua sekä lastensuojelulakia. Ehkäisevän ja lastensuojelun perhetyön eroavaisuuksia avattiin teoriassa ja otettiin asia mukaan myös haastattelukysymyksiin.
Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisina ryhmähaastatteluina, joihin osallistui yhdestä työryhmästä 2-4 työntekijää. Haastatteluihin varattiin aikaa kaksi tuntia haastattelua kohden. Haastatteluihin osallistui yhteensä 8 lastensuojelun perhetyötä tekevää työntekijää. Tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä kaikkien kaupunkien perhetyöntekijöiden mielipiteisiin, vaan tutkittavien kaupunkien haastateltavien näkemyksiin.
Tutkimuksen mukaan lastensuojelun perhetyöntekijöillä on tietoutta ehkäisevästä perhetyöstä. Yhteistyön ehkäisevän ja lastensuojelun perhetyön välillä kerrottiin olevan vähäistä. Tutkimustuloksista voitiin päätellä, että lastensuojelun perhetyössä käytetään samoja työmenetelmiä niin Porissa kuin Raumalla. Työmenetelmien valintaan katsottiin vaikuttavan työntekijän omien vahvuuksien lisäksi asiakasperheen vahvuudet ja tarpeet. Työmenetelminä nähtiin jo valmiiksi kehitettyjen menetelmien lisäksi aito kuunteleminen, konkreettinen apu ja keskustelut perheen kanssa. Perhetyöstä teoriassa ja käytännössä voitiin päätellä, että koulutus perhetyön ohjaajaksi saadaan opiskelun kautta, mutta varmuus työskentelyyn tulee työkokemuksen kautta.