Työohje palkanlaskennan tueksi
Pulkkinen, Veera (2013)
Pulkkinen, Veera
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052911474
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052911474
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli luoda Stockmann Oyj Abp:n palkanlaskennalle työohje päivittäisen työn ja uusien palkanlaskijoiden perehdyttämisen tueksi. Työn tavoitteena oli selkeyttää toimeksiantajan työohjeita yhdistämällä ne yksiin kansiin käytettävyyden parantamiseksi. Työn tavoitteena oli myös palkanlaskijoiden suurehkon vaihtuvuuden vähentäminen työohjeen mahdollistaman itseoppimisen avulla. Itseoppimisen avulla tavoiteltiin parempaa työmotivaatiota ja työhön sitoutumista.
Työohjeen sisältö rakentui kahden menetelmän avulla. Ensin tutustuttiin kirjalliseen teoriaan työnohjauksesta ja palkanlaskennasta. Työnohjauksen teoriassa selvitettiin sitä, millä keinoin työntekijöitä voidaan sitouttaa työhönsä ja miten itsensä johtaminen ja kehittäminen vaikuttavat työntekijän työmotivaatioon. Palkanlaskennan teoriassa syvennyttiin palkanlaskentaan vaikuttaviin lakeihin ja työehtosopimukseen sekä siihen, mitä palkanlaskenta on työnä ja työnantajan näkökulmasta. Palkanlaskijan työhön tutustuttiin, jotta löydettäisiin työohjeeseen tarpeelliset työnohjausta vaativat asiat.
Toisena tiedonhakumenetelmänä käytettiin työntekijöiden haastatteluja, joilla haettiin kommentteja työohjeeseen tarvittavista aihealueista. Haastateltavat olivat Stockmannin palveluksessa haastatteluhetkellä olleita palkanlaskijoita eli työohjeen tulevia käyttäjiä. Haastatteluiden perusteella työohje muotoutui lopulliseen muotoonsa.
Opinnäytetyön lopputuloksena syntyi työohje, jonka kohderyhmänä olivat toimeksiantajan palkanlaskennan työssä olevat työntekijät ja mahdolliset uudet työntekijät. Työohje otettiin ensin kahden palkanlaskijan testikäyttöön. Parin viikon testikäytön jälkeen valmis työohje oli valmis otettavaksi kaikkien palkanlaskijoiden käyttöön.
Työohjeen sisältö rakentui kahden menetelmän avulla. Ensin tutustuttiin kirjalliseen teoriaan työnohjauksesta ja palkanlaskennasta. Työnohjauksen teoriassa selvitettiin sitä, millä keinoin työntekijöitä voidaan sitouttaa työhönsä ja miten itsensä johtaminen ja kehittäminen vaikuttavat työntekijän työmotivaatioon. Palkanlaskennan teoriassa syvennyttiin palkanlaskentaan vaikuttaviin lakeihin ja työehtosopimukseen sekä siihen, mitä palkanlaskenta on työnä ja työnantajan näkökulmasta. Palkanlaskijan työhön tutustuttiin, jotta löydettäisiin työohjeeseen tarpeelliset työnohjausta vaativat asiat.
Toisena tiedonhakumenetelmänä käytettiin työntekijöiden haastatteluja, joilla haettiin kommentteja työohjeeseen tarvittavista aihealueista. Haastateltavat olivat Stockmannin palveluksessa haastatteluhetkellä olleita palkanlaskijoita eli työohjeen tulevia käyttäjiä. Haastatteluiden perusteella työohje muotoutui lopulliseen muotoonsa.
Opinnäytetyön lopputuloksena syntyi työohje, jonka kohderyhmänä olivat toimeksiantajan palkanlaskennan työssä olevat työntekijät ja mahdolliset uudet työntekijät. Työohje otettiin ensin kahden palkanlaskijan testikäyttöön. Parin viikon testikäytön jälkeen valmis työohje oli valmis otettavaksi kaikkien palkanlaskijoiden käyttöön.