Kansallinen kirjallisuuskatsaus turvallisesta lääkehoidosta vuosina 2007-2012
Flinck, Elina (2013)
Flinck, Elina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052310394
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052310394
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kirjallisuuskatsauksen avulla kartoittaa Suomessa viime vuosina julkaistua kotimaista hoitotyön lääkehoitoon liittyvää tutkimustietoa ja ammattilehdissä julkaistua tietoa. Tavoitteena oli saada kattava käsitys kotimaisista lääkehoidon tutkimuksista ja ammattilehtien julkaisemista artikkeleista. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa ajankohtaista tietoa tarjolla olevasta hoitotyön lääkehoidon tutkimustiedosta ja ammatillisesta tiedosta.
Opinnäytetyössä haettiin tietoa systemaattisesti Medic- ja Melinda- aineistotietokantojen avulla. Laurus- hakua käytettiin myös. Tutkimuksen aineisto käsitti 42 artikkelia. Tähän katsaukseen otettiin mukaan vain ne julkaisut, jotka selkeästi liittyvät hoitotyöhön ja lääkehoitoon, kliinisen lääketieteen piiriin kuuluvat julkaisut jäivät pois. Ikärajana julkaisuille oli viisi vuotta. Aineistoksi kelpuutettiin väitöskirjat, pro gradu -tutkielmat ja artikkelit hoitotyön ammattilehdistä.
Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä ja luokiteltiin aihepiirien mukaan. Analyysirunkona käytettiin Sosiaali- ja terveysministeriön turvallisen lääkehoito-oppaan kymmentä osa-aluetta.
Tulosten mukaan Suomessa on selkeästi panostettu lääkehoidon tutkimiseen ja selvittelyyn viime vuosina. Erityisesti esille nousi huoli hoitohenkilökunnan ja alan opiskelijoiden osaamisesta ja sen varmistamisesta sekä lääkepoikkeamista ja niihin liittyvästä toiminnasta.
Yhtenä tärkeänä osana lääkehoidon ja lääkitysturvallisuuden kehittämistä voitiin pitää terveydenhuollon ammattihenkilöiden lääkehoidon osaamisen edistämistä ja riittävää päivittämistä lisä- ja täydennyskoulutuksen sekä itsenäisen opiskelun kautta.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella vaaratapahtumia aliraportoidaan. Paljon läheltä piti -tapahtumista jää raportoimatta kokonaan ja paljon niistä raportoidaan vain harvoin. Hoitohenkilökuntaa pitäisi rohkaista raportoimaan myös läheltä piti -tilanteet, koska niitä analysoimalla voidaan arvioida mahdollisia virhekohtia ja suunnata toiminnan kehittäminen näihin heikkoihin kohtiin.
On selvää, että Sosiaali- terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan myötä on herätty miettimään lääkehoidon prosessia kokonaisuudessaan erityisesti turvallisuuden kannalta. Lääkehoidosta on tällä hetkellä kansallisella tasolla tarjolla varsin hyvin ajankohtaista tietoa ja omaa tietämystään pystyy päivittämään niin halutessaan.
Asiasanat: lääkehoito, lääkehoidon prosessi, turvallisuus, lääkehoitosuunnitelma, kirjallisuuskatsaus.
Opinnäytetyössä haettiin tietoa systemaattisesti Medic- ja Melinda- aineistotietokantojen avulla. Laurus- hakua käytettiin myös. Tutkimuksen aineisto käsitti 42 artikkelia. Tähän katsaukseen otettiin mukaan vain ne julkaisut, jotka selkeästi liittyvät hoitotyöhön ja lääkehoitoon, kliinisen lääketieteen piiriin kuuluvat julkaisut jäivät pois. Ikärajana julkaisuille oli viisi vuotta. Aineistoksi kelpuutettiin väitöskirjat, pro gradu -tutkielmat ja artikkelit hoitotyön ammattilehdistä.
Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä ja luokiteltiin aihepiirien mukaan. Analyysirunkona käytettiin Sosiaali- ja terveysministeriön turvallisen lääkehoito-oppaan kymmentä osa-aluetta.
Tulosten mukaan Suomessa on selkeästi panostettu lääkehoidon tutkimiseen ja selvittelyyn viime vuosina. Erityisesti esille nousi huoli hoitohenkilökunnan ja alan opiskelijoiden osaamisesta ja sen varmistamisesta sekä lääkepoikkeamista ja niihin liittyvästä toiminnasta.
Yhtenä tärkeänä osana lääkehoidon ja lääkitysturvallisuuden kehittämistä voitiin pitää terveydenhuollon ammattihenkilöiden lääkehoidon osaamisen edistämistä ja riittävää päivittämistä lisä- ja täydennyskoulutuksen sekä itsenäisen opiskelun kautta.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella vaaratapahtumia aliraportoidaan. Paljon läheltä piti -tapahtumista jää raportoimatta kokonaan ja paljon niistä raportoidaan vain harvoin. Hoitohenkilökuntaa pitäisi rohkaista raportoimaan myös läheltä piti -tilanteet, koska niitä analysoimalla voidaan arvioida mahdollisia virhekohtia ja suunnata toiminnan kehittäminen näihin heikkoihin kohtiin.
On selvää, että Sosiaali- terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan myötä on herätty miettimään lääkehoidon prosessia kokonaisuudessaan erityisesti turvallisuuden kannalta. Lääkehoidosta on tällä hetkellä kansallisella tasolla tarjolla varsin hyvin ajankohtaista tietoa ja omaa tietämystään pystyy päivittämään niin halutessaan.
Asiasanat: lääkehoito, lääkehoidon prosessi, turvallisuus, lääkehoitosuunnitelma, kirjallisuuskatsaus.