"Ei enää päihdeäiti?" : kuntoutuminen päihderiippuvuudesta
Pikulinsky, Miia; Tammivuori, Satu (2013)
Pikulinsky, Miia
Tammivuori, Satu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013053012015
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013053012015
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millainen on Oulunkylän ensikodin kuntoutuksessa vuosina 2000 – 2010 yli kolme kuukautta olleiden vanhempien elämäntilanne syksyllä 2012 sekä millainen on päihderiippuvuudesta kuntoutuneen äidin tarina omasta kuntoutumisestaan.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, joka jakautuu kahteen vaiheeseen. Vanhempien elämäntilannetta kartoitettaessa käytettiin menetelmänä puhelinhaastattelua. Puhelinhaastattelun avulla lähdettiin tavoittamaan 88 vanhempaa. 41 (47 %) vanhemman elämäntilanne saatiin selvitettyä. Neljä äitiä oli kuollut ja puhelinhaastattelujen aineisto koostui 37 (42 %) vanhemman vastauksista. Opinnäytetyön toisessa vaiheessa haastateltiin kahdeksaa kuntoutunutta äitiä narratiivisen lähestymistavan avulla. Haastatteluissa äidit kertoivat oman kuntoutumistarinansa.
Vanhempien elämäntilanne näyttäytyi tulosten mukaan hyvänä. Vanhemmista 84 % asui yhdessä kuntoutuksen aikana syntyneen lapsensa kanssa ja pystyi toimimaan hänen huoltajanaan. Vanhempien päihteiden käyttö oli hallinnassa ja yhtä vanhempaa lukuun ottamatta heillä ei ollut huumeiden käyttöä. Tulos on merkittävä kuntoutumisen kannalta, sillä 95 % vanhemmista oli kuntoutukseen tullessa ollut ongelmana huumeiden tai päihteiden sekakäyttö. Vanhemmista 1/3 (33 %) oli työelämässä ja 1/3 (35 %) oli äitiyslomalla. Vajaa kymmenes (8 %) oli opiskelemassa. Tulokset kertovat kuntoutumisesta ja elämässä eteenpäin suuntautumisesta. Kuntoutuneiden äitien kertomuksissa nousi esille kolme erilaista kuntoutumistarinatyyppiä, joita olivat selviytymistarina, tasapainoilutarina ja kasvutarina.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Oulunkylän ensikodin kuntoutusjakso on ollut vanhemmille merkityksellinen ja edistänyt suuresti heidän kuntoutumisprosessiaan. Kuntoutuminen päihderiippuvuudesta on ollut pitkä prosessi, ja se on vaatinut vanhemmilta täydellistä elämän muutosta. Tulokset vahvistavat aikaisempaa tutkimustulosta siitä, että vanhemman ja lapsen samanaikainen kuntoutus edistää vanhemman kuntoutusta vaikeasta päihderiippuvuudesta ja on merkittävää aikaa lapselle. Tuloksista nousi esille vanhemman kuntoutumista mahdollistavia olosuhteita, joita ovat asiakkaan kohtaaminen ja kuntou-tusyhteisön voimaannuttava ilmapiiri. Saatu tieto on tärkeää Oulunkylän ensikodin kuntoutuksen kehittämisen kannalta.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, joka jakautuu kahteen vaiheeseen. Vanhempien elämäntilannetta kartoitettaessa käytettiin menetelmänä puhelinhaastattelua. Puhelinhaastattelun avulla lähdettiin tavoittamaan 88 vanhempaa. 41 (47 %) vanhemman elämäntilanne saatiin selvitettyä. Neljä äitiä oli kuollut ja puhelinhaastattelujen aineisto koostui 37 (42 %) vanhemman vastauksista. Opinnäytetyön toisessa vaiheessa haastateltiin kahdeksaa kuntoutunutta äitiä narratiivisen lähestymistavan avulla. Haastatteluissa äidit kertoivat oman kuntoutumistarinansa.
Vanhempien elämäntilanne näyttäytyi tulosten mukaan hyvänä. Vanhemmista 84 % asui yhdessä kuntoutuksen aikana syntyneen lapsensa kanssa ja pystyi toimimaan hänen huoltajanaan. Vanhempien päihteiden käyttö oli hallinnassa ja yhtä vanhempaa lukuun ottamatta heillä ei ollut huumeiden käyttöä. Tulos on merkittävä kuntoutumisen kannalta, sillä 95 % vanhemmista oli kuntoutukseen tullessa ollut ongelmana huumeiden tai päihteiden sekakäyttö. Vanhemmista 1/3 (33 %) oli työelämässä ja 1/3 (35 %) oli äitiyslomalla. Vajaa kymmenes (8 %) oli opiskelemassa. Tulokset kertovat kuntoutumisesta ja elämässä eteenpäin suuntautumisesta. Kuntoutuneiden äitien kertomuksissa nousi esille kolme erilaista kuntoutumistarinatyyppiä, joita olivat selviytymistarina, tasapainoilutarina ja kasvutarina.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Oulunkylän ensikodin kuntoutusjakso on ollut vanhemmille merkityksellinen ja edistänyt suuresti heidän kuntoutumisprosessiaan. Kuntoutuminen päihderiippuvuudesta on ollut pitkä prosessi, ja se on vaatinut vanhemmilta täydellistä elämän muutosta. Tulokset vahvistavat aikaisempaa tutkimustulosta siitä, että vanhemman ja lapsen samanaikainen kuntoutus edistää vanhemman kuntoutusta vaikeasta päihderiippuvuudesta ja on merkittävää aikaa lapselle. Tuloksista nousi esille vanhemman kuntoutumista mahdollistavia olosuhteita, joita ovat asiakkaan kohtaaminen ja kuntou-tusyhteisön voimaannuttava ilmapiiri. Saatu tieto on tärkeää Oulunkylän ensikodin kuntoutuksen kehittämisen kannalta.