The Biodegradation of Plastics using Biolan Pikakompostori 220 Composter and by Oxitop BOD7 Measurements
Asikainen, Samu (2013)
Asikainen, Samu
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013053112206
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013053112206
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin neljän eri muovityypin biohajoavuutta. Muovit toimitti Plastiroll, joka on johtava pakkaus- ja muovintuottaja Suomessa. Yrityksessä haluttiin testata heidän prototyyppi-muoviensa biohajoavuutta. Opinnäytetyön kirjoittaja osallistui hankkeeseen vuonna 2012. Environmental Engineering – koulutusohjelman koulutuspäällikkö Eeva-Liisa Viskari järjesti tapaamisen Plastiroll-yhtiön teknisen myynnin hallinnossa työskentelevän Jouni Soipion kanssa.
Kompostissa testattiin maatalousmuovia, Bioskaa sekä muovityyppejä 505 ja 506, ja näiden testitulosten perusteella Jouni Soipio valitsi muovityypit 505 ja 506 jatkotestausten kohteeksi. Nämä kaksi muovia testattiin Oxitop-järjestelmällä, jotta olisi saatu selville niiden biokemiallinen hapenkulutus. Tehtiin kolme testisarjaa, joissa jokaisessa oli yhdeksän näytettä joista kolme 505 muovista, kolme 506 muovista ja kolme kontrolli-näytettä. Muovia käytettiin 1 g yhtä näytettä kohden.
Tulokset osoittivat, että kaikki muovit hajosivat kompostointitesteissä kahdeksassa viikossa. 506-muovi hajosi jo neljässä viikossa. Lisätestejä varten valituista muoviproto-tyypeistä 505 ja 506 tehtyjen testien tulokset osoittivat, että 505-muovin keskimääräinen BOD7-arvo oli 72,5 mg /l, kun taas 506:lla se oli vain 11,9 mg/l ja kontrolliarvo oli 5 mg/l. Kaikki muovi ei ollut hajonnut yhden viikon aikana.
Selvisi, että muovi 505 on enemmän biologisesti hajoava kuin muovi 506. Myös 506 on osittain biohajoava, vaikka sen BOD7-arvo oli paljon pienempi kuin 505:llä, mutta sen arvot olivat silti keskimäärin yli kaksi kertaa suuremmat kuin kontrollinäytteellä. Testejä olisi jatkettava pidempään ehkä vähemmällä muovimäärällä, jotta saataisiin koko-naisvaltainen arvio biohajoavuuden laajuudesta.
Kompostissa testattiin maatalousmuovia, Bioskaa sekä muovityyppejä 505 ja 506, ja näiden testitulosten perusteella Jouni Soipio valitsi muovityypit 505 ja 506 jatkotestausten kohteeksi. Nämä kaksi muovia testattiin Oxitop-järjestelmällä, jotta olisi saatu selville niiden biokemiallinen hapenkulutus. Tehtiin kolme testisarjaa, joissa jokaisessa oli yhdeksän näytettä joista kolme 505 muovista, kolme 506 muovista ja kolme kontrolli-näytettä. Muovia käytettiin 1 g yhtä näytettä kohden.
Tulokset osoittivat, että kaikki muovit hajosivat kompostointitesteissä kahdeksassa viikossa. 506-muovi hajosi jo neljässä viikossa. Lisätestejä varten valituista muoviproto-tyypeistä 505 ja 506 tehtyjen testien tulokset osoittivat, että 505-muovin keskimääräinen BOD7-arvo oli 72,5 mg /l, kun taas 506:lla se oli vain 11,9 mg/l ja kontrolliarvo oli 5 mg/l. Kaikki muovi ei ollut hajonnut yhden viikon aikana.
Selvisi, että muovi 505 on enemmän biologisesti hajoava kuin muovi 506. Myös 506 on osittain biohajoava, vaikka sen BOD7-arvo oli paljon pienempi kuin 505:llä, mutta sen arvot olivat silti keskimäärin yli kaksi kertaa suuremmat kuin kontrollinäytteellä. Testejä olisi jatkettava pidempään ehkä vähemmällä muovimäärällä, jotta saataisiin koko-naisvaltainen arvio biohajoavuuden laajuudesta.