SHE CAN HEAR EVERYTHING : Kuurojen lasten kielenkehityksen haasteita ja ratkaisuja Armon päiväkodissa ja koulussa
Pyykkönen, Anna-Reetta (2013)
Pyykkönen, Anna-Reetta
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305107652
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305107652
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Pyykkönen, Anna-Reetta. She can hear everything. Kuurojen lasten kielenkehityksen haasteita ja ratkaisuja Armon päiväkodissa ja koulussa. Turku, kevät 2013, 88 sivua, 4 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Viittomakielentulkin koulutusohjelma, Viittomakielentulkki (AMK).
Opinnäytetyössä tutkin, millaisia haasteita kohdataan kielettömien kuurojen lasten opetuksessa Armon päiväkodissa ja koulussa Ghanan pääkaupungissa Accrassa. Tutkimuksella halusin selvittää, miten kielettömyys vaikuttaa kuurojen lasten käytökseen ja vuorovaikutustaitoihin. Tutkimus osoittaa myös kielettömien kuurojen lasten opetuksen eroavaisuuksia Armon päiväkodissa ja koulussa verrattuna muiden ghanalaisten kuurojen koulujen opetukseen. Uutta tutki-mustietoa kielettömistä lapsista on vähän. Kielettömien lasten tutkiminen on haasteellista, sillä tutkittavaksi soveltuvat henkilöt eivät ole helposti tavoitettavissa. Tutkimus on hyödyllinen, sillä kuurojen lasten kielettömyys ja siitä aiheutuvat haasteet ovat yleisiä Ghanassa.
Keräsin opinnäytetyön aineiston haastattelujen, osallistuvan havainnoinnin ja sähköpostikyselyn avulla. Lisäksi käytin tutkimuksessa suomen- ja englanninkielistä aihetta käsittelevää kirjallisuutta. Haastateltavia opettajia oli kuusi ja Armon päiväkodin ja koulun lasten vanhempia neljä. Armon päiväkodin ja koulun rehtori Hanna Boateng vastasi kysymyksiini Ghanassa käytyjen keskustelujen lisäksi sähköpostilla.
Tutkimukseni perusteella voin todeta, että kielettömyydellä on suuri vaikutus lapseen ja hänen käyttäytymiseensä. Varhaiskuntoutuksen puutteesta johtuen lapsilla oli vaikeuksia esimerkiksi keskittymisessä ja kielellisessä ilmaisussa. He käyttivät kommunikaatiossaan eleitä ja ilmeitä muiden konkreettisten menetelmien ohella. Suurin osa heistä ei ollut päässyt lainkaan kosketuksiin viittomakielen kanssa ennen kouluun tuloa. On tärkeää, että kuurolle lapselle tarjotaan viittomakielen malli varhaislapsuudesta lähtien, sillä puhekielisessä ympäristössä kuuro jää ulkopuoliseksi, eikä opi kieltä. Kielen kehittyessä monen lapsen käytösongelmat poistuvat, kun he saavat ympäröiville tapahtumille selityksen. Kun lapsi oppii kieltä, hän oppii samalla myös jäsentämään ympäröivän maailman tapahtumia.
Tutkimus lisää tietoa kielettömyyden vaikutuksista ja kielettömien lasten opetuksesta sekä toiminnasta Armon päiväkodissa ja koulussa. Tutkimusta voidaan käyttää apuna kielettömien lasten vanhempien tiedotuksessa myös Ghanassa, esimerkiksi vapaaehtoisten välityksellä. Tulevat vapaaehtoistyöntekijät ja suomalaiset tukijat saavat opinnäytetyöstä tietoa Armon päiväkodista ja koulusta.
Asiasanat: Armon päiväkoti ja koulu, kielettömyys, kielen omaksuminen, Ghana, laadullinen tutkimus, teemahaastattelu
Pyykkönen, Anna-Reetta. She can hear everything. Kuurojen lasten kielenkehityksen haasteita ja ratkaisuja Armon päiväkodissa ja koulussa. Turku, kevät 2013, 88 sivua, 4 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Viittomakielentulkin koulutusohjelma, Viittomakielentulkki (AMK).
Opinnäytetyössä tutkin, millaisia haasteita kohdataan kielettömien kuurojen lasten opetuksessa Armon päiväkodissa ja koulussa Ghanan pääkaupungissa Accrassa. Tutkimuksella halusin selvittää, miten kielettömyys vaikuttaa kuurojen lasten käytökseen ja vuorovaikutustaitoihin. Tutkimus osoittaa myös kielettömien kuurojen lasten opetuksen eroavaisuuksia Armon päiväkodissa ja koulussa verrattuna muiden ghanalaisten kuurojen koulujen opetukseen. Uutta tutki-mustietoa kielettömistä lapsista on vähän. Kielettömien lasten tutkiminen on haasteellista, sillä tutkittavaksi soveltuvat henkilöt eivät ole helposti tavoitettavissa. Tutkimus on hyödyllinen, sillä kuurojen lasten kielettömyys ja siitä aiheutuvat haasteet ovat yleisiä Ghanassa.
Keräsin opinnäytetyön aineiston haastattelujen, osallistuvan havainnoinnin ja sähköpostikyselyn avulla. Lisäksi käytin tutkimuksessa suomen- ja englanninkielistä aihetta käsittelevää kirjallisuutta. Haastateltavia opettajia oli kuusi ja Armon päiväkodin ja koulun lasten vanhempia neljä. Armon päiväkodin ja koulun rehtori Hanna Boateng vastasi kysymyksiini Ghanassa käytyjen keskustelujen lisäksi sähköpostilla.
Tutkimukseni perusteella voin todeta, että kielettömyydellä on suuri vaikutus lapseen ja hänen käyttäytymiseensä. Varhaiskuntoutuksen puutteesta johtuen lapsilla oli vaikeuksia esimerkiksi keskittymisessä ja kielellisessä ilmaisussa. He käyttivät kommunikaatiossaan eleitä ja ilmeitä muiden konkreettisten menetelmien ohella. Suurin osa heistä ei ollut päässyt lainkaan kosketuksiin viittomakielen kanssa ennen kouluun tuloa. On tärkeää, että kuurolle lapselle tarjotaan viittomakielen malli varhaislapsuudesta lähtien, sillä puhekielisessä ympäristössä kuuro jää ulkopuoliseksi, eikä opi kieltä. Kielen kehittyessä monen lapsen käytösongelmat poistuvat, kun he saavat ympäröiville tapahtumille selityksen. Kun lapsi oppii kieltä, hän oppii samalla myös jäsentämään ympäröivän maailman tapahtumia.
Tutkimus lisää tietoa kielettömyyden vaikutuksista ja kielettömien lasten opetuksesta sekä toiminnasta Armon päiväkodissa ja koulussa. Tutkimusta voidaan käyttää apuna kielettömien lasten vanhempien tiedotuksessa myös Ghanassa, esimerkiksi vapaaehtoisten välityksellä. Tulevat vapaaehtoistyöntekijät ja suomalaiset tukijat saavat opinnäytetyöstä tietoa Armon päiväkodista ja koulusta.
Asiasanat: Armon päiväkoti ja koulu, kielettömyys, kielen omaksuminen, Ghana, laadullinen tutkimus, teemahaastattelu