Menetelmä- ja taloudellisuusstandardit infrarakentamisessa
Orajärvi, Sami (2013)
Orajärvi, Sami
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060312429
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060312429
Tiivistelmä
Työnjohtajat ja työpäälliköt kohtaavat monesti työssään tilanteita, joissa tarvitsee alalla käytössä olevia rakentamisen ohjeita. Monesti tilanne on kuitenkin se, että henkilöillä ei ole riittävää pääsyä kyseisiin teoksiin. Tarvittavat tiedot ovat kyllä mahdollisesti saatavissa, mutta tiedon etsiminen vie epäkäytännöllisen kauan aikaa. Tästä syystä aloitettiin keskustelut VRJ Pohjois-Suomen toimitusjohtajan Pekka Järvenpään kanssa. Keskusteluissa sovittiin, että tutkimuksessa selvitetään, voiko tätä seikkaa parantaa yrityksen toiminnassa.
Tutkimus tehtiin kyselyä apuna käyttäen ja siinä selvitettiin tämänhetkisen tilanteen ja ongelmat, jotka omien tietokorttien pitäisi korjata. Tutkimuksen käytettävyysosaa tutkin Case-menetelmällä tehden valmiita kortteja ja kysyen työnjohtajilta mielipidettä niistä sekä niiden sisällöstä. Korttien valmistukseen käytin apunani alan kirjallisuutta sekä infraRYL-standardikokoelman laatu- ja menetelmätietoa. Tavoitteeksi laitettiin valita kymmenen keskeistä infra-alan työvaihetta ja luoda niistä standardikortteja, jotka olisivat niin tiiviitä, että ne mahtuisivat yhdelle A4-paperille ja sisältäisivät eniten tarvitut tiedot menetelmistä ja laadusta työvaihekohtaisesti. Lisäksi tarvoitteena oli tutkia, mitä muut työnjohtajat toivoivat kortin sisältävän ja miten kortista saataisiin tehtyä mahdollisimman helppokäyttöinen ja hyödyllinen.
Selvisi, että 28-29 % rakentamisessa esiintyvien virheiden kustannuksista johtui ammattitaidon puutteesta tai tiedonkulun ongelmista eli juuri niistä asioista joihin korteilla pyritään vaikuttamaan. Kyselyn vastaukset kertoivat, että vaikka työpäälliköt ja työnjohtajat löysivätkin tarvittavat tiedot, he kokivat tiedon hakemisen hitaaksi ja vaivalloiseksi. Osa vastaajista koki, että heillä ei ollut riittävää pääsyä alan laadun saneleviin teoksiin. Vastaajista 94 % oli sitä mieltä, että omat standardikortit olisivat hyödyllisiä heidän työssään.
Yrityksen omille menetelmä- ja laatuohjeille oli selvästi työnjohtajien keskuudessa kysyntää. Tulevaisuudessa kortteja täytyy tehdä suuri joukko lisää, sillä tämän työn osana tehty kymmenen kappaletta ei suinkaan kata kaikkia tarvittavia työvaiheita. Lisäksi kortteja on jatkossa päivitettävä säännöllisesti, koska ilman päivittämistä korteista ei ole mitään hyötyä. Käytettävyys ja korttien sisältö tulee varmasti vuosien varrella muuttumaan ja kehittymään käytöstä saatujen vinkkien ja päivittyvien tietojen myötä.
Tutkimus tehtiin kyselyä apuna käyttäen ja siinä selvitettiin tämänhetkisen tilanteen ja ongelmat, jotka omien tietokorttien pitäisi korjata. Tutkimuksen käytettävyysosaa tutkin Case-menetelmällä tehden valmiita kortteja ja kysyen työnjohtajilta mielipidettä niistä sekä niiden sisällöstä. Korttien valmistukseen käytin apunani alan kirjallisuutta sekä infraRYL-standardikokoelman laatu- ja menetelmätietoa. Tavoitteeksi laitettiin valita kymmenen keskeistä infra-alan työvaihetta ja luoda niistä standardikortteja, jotka olisivat niin tiiviitä, että ne mahtuisivat yhdelle A4-paperille ja sisältäisivät eniten tarvitut tiedot menetelmistä ja laadusta työvaihekohtaisesti. Lisäksi tarvoitteena oli tutkia, mitä muut työnjohtajat toivoivat kortin sisältävän ja miten kortista saataisiin tehtyä mahdollisimman helppokäyttöinen ja hyödyllinen.
Selvisi, että 28-29 % rakentamisessa esiintyvien virheiden kustannuksista johtui ammattitaidon puutteesta tai tiedonkulun ongelmista eli juuri niistä asioista joihin korteilla pyritään vaikuttamaan. Kyselyn vastaukset kertoivat, että vaikka työpäälliköt ja työnjohtajat löysivätkin tarvittavat tiedot, he kokivat tiedon hakemisen hitaaksi ja vaivalloiseksi. Osa vastaajista koki, että heillä ei ollut riittävää pääsyä alan laadun saneleviin teoksiin. Vastaajista 94 % oli sitä mieltä, että omat standardikortit olisivat hyödyllisiä heidän työssään.
Yrityksen omille menetelmä- ja laatuohjeille oli selvästi työnjohtajien keskuudessa kysyntää. Tulevaisuudessa kortteja täytyy tehdä suuri joukko lisää, sillä tämän työn osana tehty kymmenen kappaletta ei suinkaan kata kaikkia tarvittavia työvaiheita. Lisäksi kortteja on jatkossa päivitettävä säännöllisesti, koska ilman päivittämistä korteista ei ole mitään hyötyä. Käytettävyys ja korttien sisältö tulee varmasti vuosien varrella muuttumaan ja kehittymään käytöstä saatujen vinkkien ja päivittyvien tietojen myötä.