Pelastusviranomaisen suorittaman valvontatoiminnan kehittäminen Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella
Pylkkänen, Tuomas (2013)
Pylkkänen, Tuomas
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060112307
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060112307
Tiivistelmä
Kehityshankkeen tarkoitus oli kehittää pelastusviranomaisen suorittamaa valvontatoimintaa Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella. Tarve kehittämiselle muodostui vuonna 2011 voimaan astuneen pelastuslain 379/2011 vaatimuksista. Pelastusviranomaisen suorittaman valvontatoiminnan tulee perustua riskien arviointiin sekä sen tulee olla säännöllistä, laadukasta ja tehokasta.
Pohjavaatimusten myötä kehittämistehtävä jakaantui neljään tutkimusongelmaan. Ensimmäisen tutkimusongelman tavoitteena oli kehittää malli valvonnan riskiperusteiseen kohdentamiseen. Toisen tutkimusongelman aihe oli valvontatyön suunnittelu pidemmällä aikavälillä. Laatu- ja tehokkuusvaatimusten osalta loogista oli kehittää määräaikaisissa palotarkastuksissa käytettävää työmenetelmää eli auditoivaa palotarkastusmallia, josta muodostui kolmas tutkimusongelma. Neljäs tutkimusongelma oli valvontatyön tuloksellisuuden mallin muodostaminen siten, että se tukee toiminnan johtamista ja kehittämistä.
Teoreettisen viitekehys muodostui kustannus-hyötyanalyysistä, toimintaa ohjaavasta lainsäädännöstä sekä luonnoksesta Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen palvelutasopäätökseksi vuosille 2013–2016. Kustannus-hyötyanalyysin selkeys ja suoraviivaisuus sekä sen suoma mahdollisuus huomioida reunaehtoja päätöksenteon optimoinnissa tekivät siitä soveltuvan menetelmän.
Jokainen tutkimusongelma saatiin ratkaistua kehityshankkeen aikana ja muodostuneet lopputuotteet on otettu organisaatiossa käyttöön. Konkreettiset lopputuotteet olivat vuoden 2013 Onnettomuuksien ehkäisytyön toimintasuunnitelma, malli asiakkaiden luokittelusta kriittisyysluokkiin, määräaikaisten palotarkastusten toteutussuunnitelma vuosille 2014–2018, Omatoimisen varautumisen auditointimalli- ja manuaali sekä tuloksellisuuden mittaamisen malli.
Menetelmien toteutumista seurattiin vuoden 2013 ensimmäinen kvartaali, jonka jälkeen niiden onnistuminen arvioitiin valvontatyön suunnittelua ja kehittämistä ohjaavien ja johtavin tahojen toimesta.
Pohjavaatimusten myötä kehittämistehtävä jakaantui neljään tutkimusongelmaan. Ensimmäisen tutkimusongelman tavoitteena oli kehittää malli valvonnan riskiperusteiseen kohdentamiseen. Toisen tutkimusongelman aihe oli valvontatyön suunnittelu pidemmällä aikavälillä. Laatu- ja tehokkuusvaatimusten osalta loogista oli kehittää määräaikaisissa palotarkastuksissa käytettävää työmenetelmää eli auditoivaa palotarkastusmallia, josta muodostui kolmas tutkimusongelma. Neljäs tutkimusongelma oli valvontatyön tuloksellisuuden mallin muodostaminen siten, että se tukee toiminnan johtamista ja kehittämistä.
Teoreettisen viitekehys muodostui kustannus-hyötyanalyysistä, toimintaa ohjaavasta lainsäädännöstä sekä luonnoksesta Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen palvelutasopäätökseksi vuosille 2013–2016. Kustannus-hyötyanalyysin selkeys ja suoraviivaisuus sekä sen suoma mahdollisuus huomioida reunaehtoja päätöksenteon optimoinnissa tekivät siitä soveltuvan menetelmän.
Jokainen tutkimusongelma saatiin ratkaistua kehityshankkeen aikana ja muodostuneet lopputuotteet on otettu organisaatiossa käyttöön. Konkreettiset lopputuotteet olivat vuoden 2013 Onnettomuuksien ehkäisytyön toimintasuunnitelma, malli asiakkaiden luokittelusta kriittisyysluokkiin, määräaikaisten palotarkastusten toteutussuunnitelma vuosille 2014–2018, Omatoimisen varautumisen auditointimalli- ja manuaali sekä tuloksellisuuden mittaamisen malli.
Menetelmien toteutumista seurattiin vuoden 2013 ensimmäinen kvartaali, jonka jälkeen niiden onnistuminen arvioitiin valvontatyön suunnittelua ja kehittämistä ohjaavien ja johtavin tahojen toimesta.