Klubitalojen siirtymätyö ja sosiaalinen yrittäminen siirtymätyönantajien näkökulmasta
Wallen, Joni (2013)
Wallen, Joni
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052710981
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052710981
Tiivistelmä
Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena on Klubitalojen siirtymätyöhön liittyvien keskeisten osa-alueiden toimivuuden selvittäminen. Toisena tavoitteena on selvittää, millaiset valmiudet Klubitalojen siirtymätyönantajilla on sosiaaliseen yrittämiseen, ja onko heillä halukkuutta tukea sosiaalisin perustein palkattuja työntekijöitä enemmän kuin sosiaalisia yrityksiä koskeva laki vaatii.
Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä olen käyttänyt työkyvyn tasapainomallia, johon liittyvä kohta kompensointiyritys työn vaatimuksia muuttamalla, on tutkimuksen keskiössä. Opinnäytetyössä on kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen elementtejä. Aineistonkeruumenetelmänä olen käyttänyt kyselylomaketta. Aineistonkeruuhetkellä siirtymätyönantajia oli 52. Kyselylomake lähetettiin 39 siirtymätyönantajalle keväällä 2012. Kyselyjä palautui 12, joten vastausprosentti oli noin 30. Kyselyyn vastanneiden määrä oli noin 22 prosenttia kyselyn kohderyhmästä.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että siirtymätyöjaksojen määrät vaihtelevat suuresti toimipaikoittain. Siirtymätyönantajat olivat tyytyväisimpiä siirtymätyön työsopimusjärjestelyihin, Klubitalon antamaan työhön perehdytykseen siirtymätyöntekijälle ja siirtymätyöntekijän saamaan tukeen Klubitalolta työtehtävän hoidossa. Eniten kehitettävää siirtymätyönantajien mielestä oli työn haastavuudessa siirtymätyöntekijän työkykyyn nähden.
Kyselylomakkeeseen vastanneilla ei ollut kovin paljon halukkuutta sosiaaliseen yrittämiseen. Tietämystaso sosiaalisen yrittämisen toimintaideasta ja sosiaalisen yrityksen toimintatavoista vaihteli paljon vastaajien välillä. Vastaajien halukkuus verkostoitua erinäisten sosiaaliseen yrittämiseen liittyvien tahojen kanssa oli kokonaisuudessaan pientä. Haastavimpana sosiaalisessa yrittämisessä pidettiin sopivien työtehtävien löytymistä sosiaalisin perustein palkatuille. Vastaajat näkivät vähintään melko tärkeänä yrityksen sosiaalisen vastuun kantamisen ja sosiaalisin perustein palkatun työntekijän tuen tarpeiden huomioimisen. Valtaosa vastaajista piti yrityksen yhteisöllisyyttä tärkeämpänä kuin voiton maksimointia. Valtaosa vastaajista piti myös yrityksen yhteistoimintaa muiden toimijoiden kanssa tärkeämpänä kuin kilpailua.
Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä olen käyttänyt työkyvyn tasapainomallia, johon liittyvä kohta kompensointiyritys työn vaatimuksia muuttamalla, on tutkimuksen keskiössä. Opinnäytetyössä on kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen elementtejä. Aineistonkeruumenetelmänä olen käyttänyt kyselylomaketta. Aineistonkeruuhetkellä siirtymätyönantajia oli 52. Kyselylomake lähetettiin 39 siirtymätyönantajalle keväällä 2012. Kyselyjä palautui 12, joten vastausprosentti oli noin 30. Kyselyyn vastanneiden määrä oli noin 22 prosenttia kyselyn kohderyhmästä.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että siirtymätyöjaksojen määrät vaihtelevat suuresti toimipaikoittain. Siirtymätyönantajat olivat tyytyväisimpiä siirtymätyön työsopimusjärjestelyihin, Klubitalon antamaan työhön perehdytykseen siirtymätyöntekijälle ja siirtymätyöntekijän saamaan tukeen Klubitalolta työtehtävän hoidossa. Eniten kehitettävää siirtymätyönantajien mielestä oli työn haastavuudessa siirtymätyöntekijän työkykyyn nähden.
Kyselylomakkeeseen vastanneilla ei ollut kovin paljon halukkuutta sosiaaliseen yrittämiseen. Tietämystaso sosiaalisen yrittämisen toimintaideasta ja sosiaalisen yrityksen toimintatavoista vaihteli paljon vastaajien välillä. Vastaajien halukkuus verkostoitua erinäisten sosiaaliseen yrittämiseen liittyvien tahojen kanssa oli kokonaisuudessaan pientä. Haastavimpana sosiaalisessa yrittämisessä pidettiin sopivien työtehtävien löytymistä sosiaalisin perustein palkatuille. Vastaajat näkivät vähintään melko tärkeänä yrityksen sosiaalisen vastuun kantamisen ja sosiaalisin perustein palkatun työntekijän tuen tarpeiden huomioimisen. Valtaosa vastaajista piti yrityksen yhteisöllisyyttä tärkeämpänä kuin voiton maksimointia. Valtaosa vastaajista piti myös yrityksen yhteistoimintaa muiden toimijoiden kanssa tärkeämpänä kuin kilpailua.