ROKOTETUTKIMUKSEEN REKRYTOINTI : Rekrytointi tutkimushoitajien kokemana
Mikkonen, Anne (2013)
Mikkonen, Anne
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060512956
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060512956
Tiivistelmä
Euroopan Unionin komissio ja Euroopan lääketeollisuus (European Federation of Pharmaceutical
Industries and Associations, EFPIA) ovat käynnistäneet mittavan hankkeen EU:n lääketeollisuuden
kilpailukyvyn parantamiseksi ja pitämiseksi Euroopassa. Kliinisten lääketutkimusten tekemisellä
Suomessa on pitkät perinteet ja sillä on tärkeä taloudellinen ja työllistävä merkitys. Tutkimuksen
tavoitteena oli tuottaa tietoa tutkimustulosten perusteella lääketutkimuksen rekrytointiin liittyvistä
tekijöistä.
Tutkimus toteutettiin sekä aineisto- että menetelmä triangulaationa. Tutkimusjoukon muodosti HPVrokotetutkimuksessa
työskennelleet tutkimushoitajat. Kvalitatiivista menetelmää (avointa
haastattelua) käytettiin esitutkimuksen tapaan. Avoin haastattelu toteutettiin puhelinhaastatteluna
kuudella pitkäaikaiselle tutkimushoitajalle kesällä 2011. Avoimet haastattelut analysoitiin
sisällönanalyysia käyttäen. Haastattelutulosten pohjalta muokattiin kyselylomake. Kyselylomakkeen
aineisto analysoitiin tilastollisesti MS Excel-ohjelmaa käyttäen. Kyselylomake lähetettiin HPVtutkimuksessa
mukana olleille 88 tutkimushoitajille syksyllä 2012. Kyselylomakkeen palautti 57
vastaajaa eli 65 % vastaajista.
Tutkimuksen tulosten mukaan tutkimushoitajat kokivat, että puhelinrekrytointi sekä
vanhempainilloissa tapahtuva rekrytointi olivat tuloksellisimpia rekrytointimenetelmiä. Tutkimuksen
tulosten perusteella tutkimushoitajien hyvät vuorovaikutustaidot ja ammatillinen perehtyneisyys
edistivät rekrytointia. Tutkimustulosten perusteella lääketutkimuksen eri toimijoiden yhteistyön
toimivuudella oli merkitystä rekrytointiin.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää uusien lääketutkimuksien suunnittelussa ja toteutuksessa.
Tutkimustuloksien pohjalta jatkossa tulee kiinnittää erityistä huomiota rekrytoinnin suorittavien
henkilöiden vuorovaikutustaitoihin sekä asiasisällön hallintaan. Näillä havaittiin olevan paljon
merkitystä rekrytoinnin onnistumiseen. Samoin tutkimustulosten perusteella jatkossa tulee huomioida
eri toimijoiden mahdollisimman joustava yhteistyö. Tutkimustulokset ovat vapaasti käytettävis
Industries and Associations, EFPIA) ovat käynnistäneet mittavan hankkeen EU:n lääketeollisuuden
kilpailukyvyn parantamiseksi ja pitämiseksi Euroopassa. Kliinisten lääketutkimusten tekemisellä
Suomessa on pitkät perinteet ja sillä on tärkeä taloudellinen ja työllistävä merkitys. Tutkimuksen
tavoitteena oli tuottaa tietoa tutkimustulosten perusteella lääketutkimuksen rekrytointiin liittyvistä
tekijöistä.
Tutkimus toteutettiin sekä aineisto- että menetelmä triangulaationa. Tutkimusjoukon muodosti HPVrokotetutkimuksessa
työskennelleet tutkimushoitajat. Kvalitatiivista menetelmää (avointa
haastattelua) käytettiin esitutkimuksen tapaan. Avoin haastattelu toteutettiin puhelinhaastatteluna
kuudella pitkäaikaiselle tutkimushoitajalle kesällä 2011. Avoimet haastattelut analysoitiin
sisällönanalyysia käyttäen. Haastattelutulosten pohjalta muokattiin kyselylomake. Kyselylomakkeen
aineisto analysoitiin tilastollisesti MS Excel-ohjelmaa käyttäen. Kyselylomake lähetettiin HPVtutkimuksessa
mukana olleille 88 tutkimushoitajille syksyllä 2012. Kyselylomakkeen palautti 57
vastaajaa eli 65 % vastaajista.
Tutkimuksen tulosten mukaan tutkimushoitajat kokivat, että puhelinrekrytointi sekä
vanhempainilloissa tapahtuva rekrytointi olivat tuloksellisimpia rekrytointimenetelmiä. Tutkimuksen
tulosten perusteella tutkimushoitajien hyvät vuorovaikutustaidot ja ammatillinen perehtyneisyys
edistivät rekrytointia. Tutkimustulosten perusteella lääketutkimuksen eri toimijoiden yhteistyön
toimivuudella oli merkitystä rekrytointiin.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää uusien lääketutkimuksien suunnittelussa ja toteutuksessa.
Tutkimustuloksien pohjalta jatkossa tulee kiinnittää erityistä huomiota rekrytoinnin suorittavien
henkilöiden vuorovaikutustaitoihin sekä asiasisällön hallintaan. Näillä havaittiin olevan paljon
merkitystä rekrytoinnin onnistumiseen. Samoin tutkimustulosten perusteella jatkossa tulee huomioida
eri toimijoiden mahdollisimman joustava yhteistyö. Tutkimustulokset ovat vapaasti käytettävis