Suomi–venäjä -kaksikielisyys päivähoidossa
Kirjanen, Olga; Viitakangas, Mirja (2013)
Kirjanen, Olga
Viitakangas, Mirja
Saimaan ammattikorkeakoulu
2013
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060513109
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060513109
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli kaksikielinen lapsi päivähoidossa. Tarkoituksena oli tuoda esiin varhaiskasvattajien näkökulma kaksikielisyyteen. Opinnäytetyössä vastattiin kysymykseen, miten päiväkodeissa tuetaan kaksikielisyyttä. Yhtenä tavoitteena oli selvittää, minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia kaksikielisyys tuo varhaiskasvattajien työhön. Lisäksi selvityksen pohjalta laadittiin aiheeseen liittyvät kehittämisehdotukset. Opinnäytetyön teema on ajankohtainen, koska eri kieli- ja kulttuuritaustaiset perheet ovat yhä enenevässä määrin päivähoitopalveluiden asiakkaina.
Aihe rajattiin kieliyhdistelmään venäjä - suomi. Lähestymistavaksi valittiin var-haiskasvattajien näkökulma. Selvitys toteutettiin Rajapatsaan ja Petrushkan päiväkodin henkilökunnalle suunnatulla puolistrukturoidulla yksilöhaastattelulla. Selvitykseen osallistui kahdeksan varhaiskasvattajaa. Tutkimustulokset analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Selvityksessä käytettiin myös soveltuvaa aineistoa kirjallisuudesta ja varhaiskasvatusta ohjaavista asiakirjoista, sekä tilastotietoa ja oikeudellista aineistoa.
Tuloksista ilmeni, että päiväkotien henkilökunnan oli vaikeaa vastata kysymyk-seen, miten heillä päiväkodissa määritellään kaksikielisyys. Suurimpana haas-teena pidettiin yhteisen kielen puuttumista vuorovaikutustilanteissa lasten ja vanhempien kanssa. Kaksikielisyyttä huomioidaan tukemalla lapsen äidinkieltä ja edistämällä suomen kielen oppimista.
Tuloksena voidaan todeta, että kaksikielisyys käsitteenä ei nouse esiin varhaiskasvattajien arkityössä. Selvityksemme osoittaa, että päiväkodeissa pyritään luomaan pohja toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Varhaiskasvattajat toivat esille seuraavat kaksikielisyyttä tukevat tekijät: toimintatuokiot kahdella kielellä, lapsen oman äidinkielen käytön salliminen hoitopäivän aikana, kaksikielinen henkilökunta, yhteistyö vanhempien kanssa ja pienryhmätoiminta. Varhaiskasvattajien kehittämisehdotukset liittyivät henkilökunnan kieli- ja kulttuuriosaamiseen ja kulttuuritulkin palveluihin.
Opinnäytetyön aiheena oli kaksikielinen lapsi päivähoidossa. Tarkoituksena oli tuoda esiin varhaiskasvattajien näkökulma kaksikielisyyteen. Opinnäytetyössä vastattiin kysymykseen, miten päiväkodeissa tuetaan kaksikielisyyttä. Yhtenä tavoitteena oli selvittää, minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia kaksikielisyys tuo varhaiskasvattajien työhön. Lisäksi selvityksen pohjalta laadittiin aiheeseen liittyvät kehittämisehdotukset. Opinnäytetyön teema on ajankohtainen, koska eri kieli- ja kulttuuritaustaiset perheet ovat yhä enenevässä määrin päivähoitopalveluiden asiakkaina.
Aihe rajattiin kieliyhdistelmään venäjä - suomi. Lähestymistavaksi valittiin var-haiskasvattajien näkökulma. Selvitys toteutettiin Rajapatsaan ja Petrushkan päiväkodin henkilökunnalle suunnatulla puolistrukturoidulla yksilöhaastattelulla. Selvitykseen osallistui kahdeksan varhaiskasvattajaa. Tutkimustulokset analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Selvityksessä käytettiin myös soveltuvaa aineistoa kirjallisuudesta ja varhaiskasvatusta ohjaavista asiakirjoista, sekä tilastotietoa ja oikeudellista aineistoa.
Tuloksista ilmeni, että päiväkotien henkilökunnan oli vaikeaa vastata kysymyk-seen, miten heillä päiväkodissa määritellään kaksikielisyys. Suurimpana haas-teena pidettiin yhteisen kielen puuttumista vuorovaikutustilanteissa lasten ja vanhempien kanssa. Kaksikielisyyttä huomioidaan tukemalla lapsen äidinkieltä ja edistämällä suomen kielen oppimista.
Tuloksena voidaan todeta, että kaksikielisyys käsitteenä ei nouse esiin varhaiskasvattajien arkityössä. Selvityksemme osoittaa, että päiväkodeissa pyritään luomaan pohja toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Varhaiskasvattajat toivat esille seuraavat kaksikielisyyttä tukevat tekijät: toimintatuokiot kahdella kielellä, lapsen oman äidinkielen käytön salliminen hoitopäivän aikana, kaksikielinen henkilökunta, yhteistyö vanhempien kanssa ja pienryhmätoiminta. Varhaiskasvattajien kehittämisehdotukset liittyivät henkilökunnan kieli- ja kulttuuriosaamiseen ja kulttuuritulkin palveluihin.