Lapsen ja hänen perheensä ensikontakti lastenpsykiatriseen hoitoyksikköön : Sairaanhoitajan vuorovaikutus hoitoon tulevan lapsen ja hänen perheensä kanssa
Paananen, Henna; Mahlanen, Iris (2009)
Paananen, Henna
Mahlanen, Iris
Pirkanmaan ammattikorkeakoulu
2009
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912026754
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912026754
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata havainnointiin pohjautuen sairaanhoitajan sanallista ja sanatonta vuorovaikutusta hoitoon tulevan lapsen ja hänen perheensä kanssa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa sairaanhoitajien vuorovaikutuksesta potilaana olevan lapsen ja hänen perheensä kanssa ensikontaktitilanteissa lastenpsykiatrisella osastolla.
Opinnäytetyön teoreettisina lähtökohtina olivat lasten mielenterveysongelmat, lasten psykiatrinen osastohoito, perhe lastenpsykiatrisessa hoidossa, vuorovaikutus ja ensikontakti. Ensikontaktin vuorovaikutusta koskevan tutkimustiedon vähyys lisäsi opinnäytetyöntekijöiden kiinnostusta aihetta kohtaan.
Opinnäytetyö toteutettiin käyttäen kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruu tapahtui havainnoimalla. Neljästä ensikontaktitilanteesta kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan sairaanhoitajien sanallinen vuorovaikutus oli hyvin informatiivista, positiivisia asioita korostavaa ja perheiden yksilöllisiä tilanteita huomioivaa. Kineettinen viestintä oli monipuolista ja sen keskeisiksi teemoiksi nousi kehonkieli sekä katse ja kasvojen ilmeet. Paralingvistisella viestinnällä ei ollut yhtä suurta roolia sanattomassa viestinnässä kuin kineettisellä. Sairaanhoitajien vuorovaikutus ensikontaktitilanteissa vastasi aiempaa teoriatietoa toimivista käytännöistä ja menettelytavoista.
Jatkotutkimushaasteiksi nousi lasten ja heidän perheidensä kokemuksien selvittäminen ensikontaktitilanteista lastenpsykiatrisilla osastoilla. Perheiden ensikontaktia koskevan tiedontarpeen, toiveiden ja odotusten selvittäminen voisi auttaa ensikontaktitilanteiden kehittämisessä.
Opinnäytetyön teoreettisina lähtökohtina olivat lasten mielenterveysongelmat, lasten psykiatrinen osastohoito, perhe lastenpsykiatrisessa hoidossa, vuorovaikutus ja ensikontakti. Ensikontaktin vuorovaikutusta koskevan tutkimustiedon vähyys lisäsi opinnäytetyöntekijöiden kiinnostusta aihetta kohtaan.
Opinnäytetyö toteutettiin käyttäen kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruu tapahtui havainnoimalla. Neljästä ensikontaktitilanteesta kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan sairaanhoitajien sanallinen vuorovaikutus oli hyvin informatiivista, positiivisia asioita korostavaa ja perheiden yksilöllisiä tilanteita huomioivaa. Kineettinen viestintä oli monipuolista ja sen keskeisiksi teemoiksi nousi kehonkieli sekä katse ja kasvojen ilmeet. Paralingvistisella viestinnällä ei ollut yhtä suurta roolia sanattomassa viestinnässä kuin kineettisellä. Sairaanhoitajien vuorovaikutus ensikontaktitilanteissa vastasi aiempaa teoriatietoa toimivista käytännöistä ja menettelytavoista.
Jatkotutkimushaasteiksi nousi lasten ja heidän perheidensä kokemuksien selvittäminen ensikontaktitilanteista lastenpsykiatrisilla osastoilla. Perheiden ensikontaktia koskevan tiedontarpeen, toiveiden ja odotusten selvittäminen voisi auttaa ensikontaktitilanteiden kehittämisessä.