Budjetointijärjestelmän suunnittelu : case: isännöintitoimisto
Voutilainen, Arto (2013)
Voutilainen, Arto
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052210242
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052210242
Tiivistelmä
Vanhan suomalaisen sananlaskun mukaan hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Se kuvastaa hyvin taloudellisen suunnittelun merkitystä organisaation tulevaisuuden menestyksen varmistamisessa. Tutkielman tarkoituksena oli luoda isännöinnin ja taloushallinnon asiantuntijapalveluja tarjoavalle yritykselle budjetointijärjestelmä. Lisäksi haluttiin analysoida yrityksen resursseja ja tulevaisuuden odotuksia strategisen ja taktisen tavoitteen asettamisen tukemiseksi.
Yrityksessä ei ole aiemmin tehty konkreettisia tulevaisuudensuunnitelmia eikä asetettu toiminnallisia tai taloudellisia tavoitteita. Toimialalla paikallisesti tapahtuneista muutoksista johtuen case-yrityksen liiketoiminnan kasvu on viime aikoina ollut nopeaa ja mahdollisuudet kehityksen jatkumiseen ovat olemassa. Tästä johtuen koettiin ajankohtaiseksi aloittaa budjetointi menojen ja tulojen sekä kannattavuuden parempaa ennakointia ja seurantaa varten. Tavoitteena oli suunnitella kevyt budjetointijärjestelmä, joka sisältäisi yrityksen kannalta vain olennaisimmat budjetit sekä olisi resurssit huomioon ottaen helposti toteutettavissa. Lisäksi haluttiin analysoida yrityksen nykyisiä resursseja sekä sen tulevaisuudessa mahdollisesti kohtaamia uhkia ja mahdollisuuksia. Taloudellisten tavoitteiden asettamista ja seurantaa pyrittiin helpottamaan tarjoamalla sopivia kannattavuuden tunnuslukuja.
Kyseessä on laadullinen tutkielma, jossa tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta. Aineistoa työn case-osuutta varten kerättiin luonteeltaan avoimissa teemahaastatteluissa yrityksen omistajan ja tutkimuksen tekijän välillä.
Työn empiirisen osuuden vertailu teoriasta muodostettuun viitekehykseen osoittaa, että budjetoinnin hyödyt kohdeyritykselle eivät juurikaan poikkea edellisten tutkimusten tuloksista. Vastaavasti budjetoinnin tehtävissä ja tarvittavien budjettien määrässä muodostui eroja. Kohdeyrityksessä budjetointia tullaan käyttämään pääosin vain talouden ennustamisessa, suunnittelussa ja seurannassa. Yrityksen matalasta organisaatiohierarkiasta ja pienuudesta johtuen sitä ei tulla, ainakaan toistaiseksi, käyttämään auktorisointi-, kontrollointi- tai viestintävälineenä. Vastaavasti budjetoinnin toiminnallisen puolen implementoinnin vähyydestä, budjettivastuun keskittymisestä sekä yrityksen koosta johtuen aiempien tutkimuksien budjetointia kohtaan esitettyjä kritiikin aiheita ei yrityksessä pidetty ongelmana.
Yrityksessä ei ole aiemmin tehty konkreettisia tulevaisuudensuunnitelmia eikä asetettu toiminnallisia tai taloudellisia tavoitteita. Toimialalla paikallisesti tapahtuneista muutoksista johtuen case-yrityksen liiketoiminnan kasvu on viime aikoina ollut nopeaa ja mahdollisuudet kehityksen jatkumiseen ovat olemassa. Tästä johtuen koettiin ajankohtaiseksi aloittaa budjetointi menojen ja tulojen sekä kannattavuuden parempaa ennakointia ja seurantaa varten. Tavoitteena oli suunnitella kevyt budjetointijärjestelmä, joka sisältäisi yrityksen kannalta vain olennaisimmat budjetit sekä olisi resurssit huomioon ottaen helposti toteutettavissa. Lisäksi haluttiin analysoida yrityksen nykyisiä resursseja sekä sen tulevaisuudessa mahdollisesti kohtaamia uhkia ja mahdollisuuksia. Taloudellisten tavoitteiden asettamista ja seurantaa pyrittiin helpottamaan tarjoamalla sopivia kannattavuuden tunnuslukuja.
Kyseessä on laadullinen tutkielma, jossa tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta. Aineistoa työn case-osuutta varten kerättiin luonteeltaan avoimissa teemahaastatteluissa yrityksen omistajan ja tutkimuksen tekijän välillä.
Työn empiirisen osuuden vertailu teoriasta muodostettuun viitekehykseen osoittaa, että budjetoinnin hyödyt kohdeyritykselle eivät juurikaan poikkea edellisten tutkimusten tuloksista. Vastaavasti budjetoinnin tehtävissä ja tarvittavien budjettien määrässä muodostui eroja. Kohdeyrityksessä budjetointia tullaan käyttämään pääosin vain talouden ennustamisessa, suunnittelussa ja seurannassa. Yrityksen matalasta organisaatiohierarkiasta ja pienuudesta johtuen sitä ei tulla, ainakaan toistaiseksi, käyttämään auktorisointi-, kontrollointi- tai viestintävälineenä. Vastaavasti budjetoinnin toiminnallisen puolen implementoinnin vähyydestä, budjettivastuun keskittymisestä sekä yrityksen koosta johtuen aiempien tutkimuksien budjetointia kohtaan esitettyjä kritiikin aiheita ei yrityksessä pidetty ongelmana.