Miten Laurea-Leppävaaran toimitilat soveltuvat käyttötarkoitukseensa
Erola, Heikki (2013)
Erola, Heikki
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052711091
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052711091
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Laurea –ammattikorkeakoulun Leppävaaran toimipistettä, sen soveltuvuutta käyttötarkoitukseensa nykyaikaisena oppimisympäristönä opiskelijoiden näkökulmasta. Laurea on ammattikorkeakoulu, jossa opiskeluun sisältyy runsaasti hankkeita työeälämän käyttöön. Tavoite oli tuottaa tietoa Leppävaaran toimipisteen fyysisten ja virtuaalisten toimitilojen vallitsevista olosuhteista käyttäjäkokemuksien avulla ja tuottaa kehitysehdotuksia niiden parantamiseen. Tietoa ja kehitysehdotuksia voidaan käyttää Leppävaaran toimipisteen kehittämiseen. Tietoa voi käyttää myös apuna, kun Laurea etsii Leppävaaran toimipisteelle uusia toimitiloja.
Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen lähtökohtana olivat uudet työn teon tavat. Miten työn teon tavat ovat muuttuneet muutaman vuosikymmenen aikana sellaisiksi, kuin ne nyt ovat. Seuraavaksi todettiin opiskelun olevan luonteeltaan hyvin samankaltaista, kuin työelämän työn tekeminen. Muita keskeisiä asioita teoriaosuudessa olivat tilat, joissa opiskelu tapahtuu. Oppimisympäristön todettiin koostuvan fyysisistä ja virtuaalisista toimitiloista sekä kerrottiin niihin liittyvistä tarpeista ja mahdollisuuksista. Aineisto kerättiin haastattelemalla kolmannen ja neljännen vuoden opiskelijoita. Haastattelurunko muodostui jäsentelemällä teoria teemoiksi ja niiden alateemoiksi. Tutkimusta varten haastateltiin viisi opiskelijaa.
Tutkimuksen aikana selvisi, että opiskelijat kokevat samat tilat keskenään eri tavalla ja pitävät eri asioita tärkeinä. Jotkut asiat olivat kuitenkin sellaisia, joista haastateltavat olivat samaa mieltä. Tutkimuksen tuloksena oli, että toimitiloissa on kehitettävää. Fyysisten tilojen suurimmat kehitystarpeet olivat itsenäisen opiskelun ja omatoimisen ryhmätyöskentelyn tilojen määrässä. Niitä tarvitaan lisää. Virtuaalisten tilojen suurimmat kehityskohteet olivat selkeys, viestintä ja käyttäjäosaamisen lisääminen. Ratkaisuna fyysisten tilojen osalta näihin ehdotettiin muunneltavia luokkia. Virtuaalisten tilojen osalta kehitysehdotukset ovat yksinkertaistaminen, käyttötavoista sopiminen ja opastamisen lisääminen.
Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen lähtökohtana olivat uudet työn teon tavat. Miten työn teon tavat ovat muuttuneet muutaman vuosikymmenen aikana sellaisiksi, kuin ne nyt ovat. Seuraavaksi todettiin opiskelun olevan luonteeltaan hyvin samankaltaista, kuin työelämän työn tekeminen. Muita keskeisiä asioita teoriaosuudessa olivat tilat, joissa opiskelu tapahtuu. Oppimisympäristön todettiin koostuvan fyysisistä ja virtuaalisista toimitiloista sekä kerrottiin niihin liittyvistä tarpeista ja mahdollisuuksista. Aineisto kerättiin haastattelemalla kolmannen ja neljännen vuoden opiskelijoita. Haastattelurunko muodostui jäsentelemällä teoria teemoiksi ja niiden alateemoiksi. Tutkimusta varten haastateltiin viisi opiskelijaa.
Tutkimuksen aikana selvisi, että opiskelijat kokevat samat tilat keskenään eri tavalla ja pitävät eri asioita tärkeinä. Jotkut asiat olivat kuitenkin sellaisia, joista haastateltavat olivat samaa mieltä. Tutkimuksen tuloksena oli, että toimitiloissa on kehitettävää. Fyysisten tilojen suurimmat kehitystarpeet olivat itsenäisen opiskelun ja omatoimisen ryhmätyöskentelyn tilojen määrässä. Niitä tarvitaan lisää. Virtuaalisten tilojen suurimmat kehityskohteet olivat selkeys, viestintä ja käyttäjäosaamisen lisääminen. Ratkaisuna fyysisten tilojen osalta näihin ehdotettiin muunneltavia luokkia. Virtuaalisten tilojen osalta kehitysehdotukset ovat yksinkertaistaminen, käyttötavoista sopiminen ja opastamisen lisääminen.