Maskauksen saantovaihtelun pienentäminen
Simola, Samuli (2013)
Simola, Samuli
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060312452
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060312452
Tiivistelmä
Työssä tutkittiin tapoja vähentää anturinvalmistuksen osaprosessin maskausprosessin aiheuttamaa saannon vaihtelua. Työ tehtiin Murata Electronics Oy:lle.
Työssä esitettiin tapoja pienentää maskausprosessin saannon vaihtelua. Tämän lisäksi työssä testattiin maskausprosessissa käytettävän maskauslaitteen kallistamisen vaikutusta saantohävikkiin. Työssä pyrittiin myös selvittämään voidaanko konenäkötarkastuslaitteelta saatavaa tietoa hyödyntää maskien puhdistusvälin määrittämisessä.
Maskauslaitteen kallistusasemakoe toteutettiin kahdessa osassa, jotta tuotantomateriaalin vaihtelu ei vaikuttaisi kokeeseen. Kokeen tulokset olivat ristiriitaiset. Kokeen ensimmäisessä osassa maskausprosessin aiheuttama saantohävikki kasvoi referenssimateriaaliin nähden. Kokeen toisessa osassa saantohävikki kuitenkin väheni huomattavasti. Ristiriitaisten tulosten takia, kallistusasemaa ei tämän kokeen perusteella otettu vielä käyttöön. Päätöskallistusaseman käyttöön otosta vaatii lisäkokeiden ajamista.
Konenäkölaitteelta saatavan tiedon avulla tutkittiin miten höyrystysmaskien tukkeutuminen vaikuttaa saantoon. Korrelaatio maskin tukkeutumisen ja saantohävikin välillä oli tilastollisesti merkitsevää. Yksiselitteistä rajaa höyrystysmaskien pad-dimensioille ei voitu laskea, sillä se olisi vaatinut elementtien hylkäyskustannusten laskemista. Tämän sijasta laskettiin monta eri rajaa, sekä arvioitiin niiden vaikutusta hajontaan ja saantoon. Näitä tuloksia voidaan käyttää kustannusten laskemiseen sekä hyödyn arvioimiseen.
Työssä esitettiin tapoja pienentää maskausprosessin saannon vaihtelua. Tämän lisäksi työssä testattiin maskausprosessissa käytettävän maskauslaitteen kallistamisen vaikutusta saantohävikkiin. Työssä pyrittiin myös selvittämään voidaanko konenäkötarkastuslaitteelta saatavaa tietoa hyödyntää maskien puhdistusvälin määrittämisessä.
Maskauslaitteen kallistusasemakoe toteutettiin kahdessa osassa, jotta tuotantomateriaalin vaihtelu ei vaikuttaisi kokeeseen. Kokeen tulokset olivat ristiriitaiset. Kokeen ensimmäisessä osassa maskausprosessin aiheuttama saantohävikki kasvoi referenssimateriaaliin nähden. Kokeen toisessa osassa saantohävikki kuitenkin väheni huomattavasti. Ristiriitaisten tulosten takia, kallistusasemaa ei tämän kokeen perusteella otettu vielä käyttöön. Päätöskallistusaseman käyttöön otosta vaatii lisäkokeiden ajamista.
Konenäkölaitteelta saatavan tiedon avulla tutkittiin miten höyrystysmaskien tukkeutuminen vaikuttaa saantoon. Korrelaatio maskin tukkeutumisen ja saantohävikin välillä oli tilastollisesti merkitsevää. Yksiselitteistä rajaa höyrystysmaskien pad-dimensioille ei voitu laskea, sillä se olisi vaatinut elementtien hylkäyskustannusten laskemista. Tämän sijasta laskettiin monta eri rajaa, sekä arvioitiin niiden vaikutusta hajontaan ja saantoon. Näitä tuloksia voidaan käyttää kustannusten laskemiseen sekä hyödyn arvioimiseen.