Selvitys viittomakielisten kuurojen ikäihmisten arjesta ja tuen tarpeesta
Berg, Heli (2013)
Berg, Heli
Saimaan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013053112167
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013053112167
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin kotona asuvien viittomakielisten kuuro-jen ikäihmisten arkielämään liittyvää tuen tarvetta, sosiaalista osallistumista ja palvelujen käyttöä. Millaisia kokemuksia ja kehittämisehdotuksia heillä on palveluista?
Opinnäytteen viitekehyksessä kuuroutta tarkasteltiin lääketieteellistä ja sosiokulttuurista näkökulmaa hyödyntäen ja vertaillen. Molemmat näkö-kulmat liittyvät kiinteästi ikäihmisten viittomakielisten kuurojen elämänhis-toriaan ja kuntoutus- ja palvelujärjestelmän kehitysvaiheisiin. Lisäksi teo-riaosassa selvitettiin lainsäädäntöä, olemassa olevaa palvelujärjestelmää ja viittomakielisten kuurojen kielellisiä oikeuksia.
Selvityksen aineisto kerättiin tammi-helmikuun 2013 aikana strukturoidulla kyselyllä, kuitenkin osittain haastatteluilla täydentäen. Vastanneita oli kaikkiaan 16 eri puolilta Suomea. Osallistujista puolet oli naisia ja miehiä. Aineistoa analysoitiin sekä kvalitatiivisella tutkimusotteella teoriaohjaavasti teemoitellen että kvantitatiivisen tutkimusotteen mukaisesti vastauksia kuvaillen.
Viittomakieliset ikäihmiset eivät käyttäneet paljon kunnallisia palveluja tai Kuurojen Palvelusäätiön palveluja. He käyttivät enimmäkseen Kuurojen Liiton sosiaalisesti voimaannuttavia palveluja (kurssit, leirit, kulttuuripäivät). He toivoivat lisää viittomakielisiä palveluja, kuten viittomakielisiä palvelutaloja, senioritaloja ja viittomakielentaitoista kotipalveluhenkilöstöä. Ikäihmisille tarkoitetuista palveluista saadaan kunnilta ja muilta tahoilta niukasti. Vastaajat kaipasivat enemmän tietoa viittomakielisille ikäihmisille tarkoitetuista palveluista ja asumismuodoista. Viittomakieliset ikäihmiset toivoivat myös omakielistä voimaannuttavaa vapaa-ajan toimintaa kaikkiin kuntiin.
Tiedotusta viittomakielisille ikäihmisille tulee lisätä. Yhteistyötä kolmannen sektorin, julkisen sektorin ja kuurojen yhdistysten välillä on parannettava ja kehitettävä viittomakielisiä palveluja kuuroille ikäihmisille. Yksi kehittämisehdotuksista on palveluja koordinoiva, verkostoja yhdistävä palveluohjaaja, jonka tehtävänä olisi koordinoida viittomakielisten kuurojen ikäihmisten palveluja, tiedotusta, vapaa-ajan toimintaa ja virkistystä, sekä tehdä verkostotyötä muiden kanssa.
Opinnäytteen viitekehyksessä kuuroutta tarkasteltiin lääketieteellistä ja sosiokulttuurista näkökulmaa hyödyntäen ja vertaillen. Molemmat näkö-kulmat liittyvät kiinteästi ikäihmisten viittomakielisten kuurojen elämänhis-toriaan ja kuntoutus- ja palvelujärjestelmän kehitysvaiheisiin. Lisäksi teo-riaosassa selvitettiin lainsäädäntöä, olemassa olevaa palvelujärjestelmää ja viittomakielisten kuurojen kielellisiä oikeuksia.
Selvityksen aineisto kerättiin tammi-helmikuun 2013 aikana strukturoidulla kyselyllä, kuitenkin osittain haastatteluilla täydentäen. Vastanneita oli kaikkiaan 16 eri puolilta Suomea. Osallistujista puolet oli naisia ja miehiä. Aineistoa analysoitiin sekä kvalitatiivisella tutkimusotteella teoriaohjaavasti teemoitellen että kvantitatiivisen tutkimusotteen mukaisesti vastauksia kuvaillen.
Viittomakieliset ikäihmiset eivät käyttäneet paljon kunnallisia palveluja tai Kuurojen Palvelusäätiön palveluja. He käyttivät enimmäkseen Kuurojen Liiton sosiaalisesti voimaannuttavia palveluja (kurssit, leirit, kulttuuripäivät). He toivoivat lisää viittomakielisiä palveluja, kuten viittomakielisiä palvelutaloja, senioritaloja ja viittomakielentaitoista kotipalveluhenkilöstöä. Ikäihmisille tarkoitetuista palveluista saadaan kunnilta ja muilta tahoilta niukasti. Vastaajat kaipasivat enemmän tietoa viittomakielisille ikäihmisille tarkoitetuista palveluista ja asumismuodoista. Viittomakieliset ikäihmiset toivoivat myös omakielistä voimaannuttavaa vapaa-ajan toimintaa kaikkiin kuntiin.
Tiedotusta viittomakielisille ikäihmisille tulee lisätä. Yhteistyötä kolmannen sektorin, julkisen sektorin ja kuurojen yhdistysten välillä on parannettava ja kehitettävä viittomakielisiä palveluja kuuroille ikäihmisille. Yksi kehittämisehdotuksista on palveluja koordinoiva, verkostoja yhdistävä palveluohjaaja, jonka tehtävänä olisi koordinoida viittomakielisten kuurojen ikäihmisten palveluja, tiedotusta, vapaa-ajan toimintaa ja virkistystä, sekä tehdä verkostotyötä muiden kanssa.