Mielenterveysasiakkaasta kuntoutujaksi : Palvelutarpeen kartoitus tehostetussa asumispalvelussa
Rinta-Könnö, Miia (2013)
Rinta-Könnö, Miia
Vaasan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013061314093
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013061314093
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysalan ohjausjärjestelmä ja laatusuositukset painottavat asiakkaan oikeuksia saada tarpeiden mukaiset palvelut. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli vastata seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten tehostetussa asumispalvelussa saadaan selvitettyä mielenterveyskuntoutujan palveluntarve? 2. Miten kuntoutujalähtöisyys näkyy palvelutarvekartoituksen tekemisessä? Lisäksi palveluntuottajalle laadittiin menetelmäohje tutkimus- ja arviointijakson sisällöstä, mielenterveyskuntoutujan palvelutarpeiden kartoittamiseksi tehostetussa asumispalvelussa. Opinnäytetyön pääkäsite on palvelutarpeen kartoitus.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka aineistonkeruu tehtiin teemahaastattelulla. Haastattelun teemat korostivat asiakaslähtöisyyttä. Haastateltaviksi valittiin seitsemän sosiaali- ja terveysalan asiantuntijaa kahdesta eri organisaatiosta. Haastattelut toteutettiin kahtena erillisenä ryhmähaastatteluna. Aineiston analyysi tehtiin aineistolähtöisen sisällön analyysin avulla.
Tulosten mukaan tutkimus- ja arviointijakson keskeisiä tekijöitä ovat, 1. Yhteistyö suhteen rakentaminen tutkittavaan ( luotettavuus-tekijä), 2. Tutkimus- ja arviointi-jakso voimaannuttavana ( osallisuus-tekijä) ja 3. Suuntautuminen eteenpäin ( kuntoutumisen tukeminen -tekijä). Johtopäätöksenä voidaan todeta, että mielenterveysasiakkaan palvelutarvekartoitus parhaimmillaan tukee mielenterveysasiakkaan kasvua kuntoutujaksi.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka aineistonkeruu tehtiin teemahaastattelulla. Haastattelun teemat korostivat asiakaslähtöisyyttä. Haastateltaviksi valittiin seitsemän sosiaali- ja terveysalan asiantuntijaa kahdesta eri organisaatiosta. Haastattelut toteutettiin kahtena erillisenä ryhmähaastatteluna. Aineiston analyysi tehtiin aineistolähtöisen sisällön analyysin avulla.
Tulosten mukaan tutkimus- ja arviointijakson keskeisiä tekijöitä ovat, 1. Yhteistyö suhteen rakentaminen tutkittavaan ( luotettavuus-tekijä), 2. Tutkimus- ja arviointi-jakso voimaannuttavana ( osallisuus-tekijä) ja 3. Suuntautuminen eteenpäin ( kuntoutumisen tukeminen -tekijä). Johtopäätöksenä voidaan todeta, että mielenterveysasiakkaan palvelutarvekartoitus parhaimmillaan tukee mielenterveysasiakkaan kasvua kuntoutujaksi.