5.-luokkalaisten kouluterveyskyselystä toimintaan – toimintamalli alakouluille
Jäkälä, Annemari; Helenius, Arja; Perkkiö, Hanna-Maria (2013)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Jäkälä, Annemari
Helenius, Arja
Perkkiö, Hanna-Maria
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052811404
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052811404
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli mallintaa kouluterveyskysely alakouluille tutkimuksen avulla. Kouluterveyskyselyprosessi käsittää kyselyn toteuttamisen, tulosten käsittelyn ja hyödyntämisen sekä käytännön toiminnan ja arvioinnin. Mallien avulla voidaan hyödyntää Sosiaalitaidon 5.-luokkalaisille tekemän terveyskyselyn tuloksia käytännön toiminnaksi. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli edistää alakoulun oppilaiden terveyttä ja hyvinvointia. Työn lähtökohtana oli Pumppu-hankkeen PolkuPärjäin–osahanke ja toimeksiantajana Lohjan kaupungin perusturvakeskus.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin teema-haastattelemalla Lohjan alakoulujen neljää keskeistä oppilashuollon edustajaa: rehtoria, koulukuraattoria, koulupsykologia ja kouluterveydenhoitajaa. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä muodostaen aineistosta luokkia terveyskyselyn teemoista sekä kouluterveyskyselyprosessin toteuttamisesta ja mallintamisesta.
Tutkimustuloksissa selvisi, että kouluun liittyvistä asioista kouluviihtyvyys; yksinäisyys ja oppilaiden keskinäiset suhteet; koulukiusaaminen; turvallisuuden tunne; aikuissuhteet, -tuki ja hyväksyntä; osallisuus ja vaikuttaminen koulussa sekä kouluun ja kotiin liittyvistä asioista oireiden kokemukset; ravintotottumukset; liikunta ja harrastukset; tietokoneen ja viihde-elektroniikan käyttö sekä riskikäyttäytyminen vaikuttivat oppilaiden fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen sekä hyvinvointiin. Kouluterveyskyselyprosessi vaikuttaa oppilaiden terveyteen ja hyvinvointiin monella tavalla ja siihen voidaan vaikuttaa monin eri keinoin. Tähän tarvitaan monenlaisia tuki- ja yhteistyömuotoja ja näitä voivat toteuttaa monet sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät. Kouluterveyskyselyn tuloksia tulisi käsitellä rehtorien taholta ja oppilashuoltoryhmissä, opettajien, henkilökunnan, oppilaiden ja vanhempien kanssa sekä alue- ja esimiestason työryhmissä. Kehitysideoiden pohjalta tulisi toteuttaa toimenpiteitä oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja niitä tulisi arvioida säännöllisesti. Tärkeimmiksi teemoiksi ottaa mukaan mallintamiseen nousivat liikunta ja harrastukset, ravintotottumukset sekä aikuissuhteet, -tuki ja hyväksyntä.
Tutkimustulosten sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn hyödyntämis-mallien pohjalta muodostimme kolme mallia kouluterveyskyselyprosessiin ja tulosten hyödyntämiseen liittyen. Mallit muodostimme kouluterveyskyselyprosessista, kouluyhteisön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vuosikellosta sekä liikunnan ja harrastusten tukemisesta. Malleissa voidaan hyödyntää vuosittain vaihtelevia, kouluterveyskyselyssä esiin nousseita keskeisiä teemoja. Toimintamalleja tullaan hyödyntämään jatkossa Lohjan alakouluilla lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Jatkotutkimuksissa voisi selvittää vuosikellon toimivuutta koulun arjessa ja kouluterveyskyselyn hyödyntämistä kuntatasolla sekä lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen jatkumoa alakoululta yläkoululle.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin teema-haastattelemalla Lohjan alakoulujen neljää keskeistä oppilashuollon edustajaa: rehtoria, koulukuraattoria, koulupsykologia ja kouluterveydenhoitajaa. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä muodostaen aineistosta luokkia terveyskyselyn teemoista sekä kouluterveyskyselyprosessin toteuttamisesta ja mallintamisesta.
Tutkimustuloksissa selvisi, että kouluun liittyvistä asioista kouluviihtyvyys; yksinäisyys ja oppilaiden keskinäiset suhteet; koulukiusaaminen; turvallisuuden tunne; aikuissuhteet, -tuki ja hyväksyntä; osallisuus ja vaikuttaminen koulussa sekä kouluun ja kotiin liittyvistä asioista oireiden kokemukset; ravintotottumukset; liikunta ja harrastukset; tietokoneen ja viihde-elektroniikan käyttö sekä riskikäyttäytyminen vaikuttivat oppilaiden fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen sekä hyvinvointiin. Kouluterveyskyselyprosessi vaikuttaa oppilaiden terveyteen ja hyvinvointiin monella tavalla ja siihen voidaan vaikuttaa monin eri keinoin. Tähän tarvitaan monenlaisia tuki- ja yhteistyömuotoja ja näitä voivat toteuttaa monet sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät. Kouluterveyskyselyn tuloksia tulisi käsitellä rehtorien taholta ja oppilashuoltoryhmissä, opettajien, henkilökunnan, oppilaiden ja vanhempien kanssa sekä alue- ja esimiestason työryhmissä. Kehitysideoiden pohjalta tulisi toteuttaa toimenpiteitä oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja niitä tulisi arvioida säännöllisesti. Tärkeimmiksi teemoiksi ottaa mukaan mallintamiseen nousivat liikunta ja harrastukset, ravintotottumukset sekä aikuissuhteet, -tuki ja hyväksyntä.
Tutkimustulosten sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn hyödyntämis-mallien pohjalta muodostimme kolme mallia kouluterveyskyselyprosessiin ja tulosten hyödyntämiseen liittyen. Mallit muodostimme kouluterveyskyselyprosessista, kouluyhteisön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vuosikellosta sekä liikunnan ja harrastusten tukemisesta. Malleissa voidaan hyödyntää vuosittain vaihtelevia, kouluterveyskyselyssä esiin nousseita keskeisiä teemoja. Toimintamalleja tullaan hyödyntämään jatkossa Lohjan alakouluilla lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Jatkotutkimuksissa voisi selvittää vuosikellon toimivuutta koulun arjessa ja kouluterveyskyselyn hyödyntämistä kuntatasolla sekä lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen jatkumoa alakoululta yläkoululle.