Ryhmäohjaus hoitotyön menetelmänä kirjallisuuskatsaus
Schütt, Marjo; Halt-Kupiainen, Anne (2013)
Schütt, Marjo
Halt-Kupiainen, Anne
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052811173
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052811173
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja sen tarkoituksena on kuvata ryhmäohjauksen eri muotoja, ryhmäohjauksen sisältöä sekä ryhmäohjauksen merkitystä potilaiden omahoitoon. Katsaus on osa Pumppu-hanketta ja sen tavoitteena on kehittää ja tukea sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan saumattoman hyvinvointipolun toteutumista Länsi-Uudellamaalla, Perusturvakuntayhtymä Karviaisen alueella.
Kirjallisuuskatsauksen menetelmänä käytettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen vaiheita ja katsausaineisto kerättiin vuosilta 2002–2012. Tutkimuksia ja artikkeleita haettiin Medic-, Melinda-, Ebsco(Cinahl)- ja Arto – tietokannoista. Myös manuaalihakua tehtiin. Katsaukseen valikoitui yhteensä 22 kansallista ja kansainvälistä tutkimusta ja artikkelia. Aineiston analyysi tehtiin käyttämällä sisällönanalyysiä.
Katsauksen tulosten mukaan ryhmäohjausta toteutettiin ohjaajan vetäminä lähiryhminä, etäohjauksina sekä vertaistuen voimin itseohjautuvina keskustelufoorumeina. Yleisimpinä ryhmäohjausta hyödyntävinä malleina olivat painonhallintaan ja elintapamuutoksiin tähtäävät toiminnat. Ryhmäohjausta käytettiin paljon diabeteksen ennaltaehkäisyyn ja siihen sairastuneen omahoidon tehostamiseen. Kivunhoidossa, sydän- ja verisuonisairauksien hoidossa sekä kuntoutuksessa hyödynnettiin myös ryhmäohjauksen menetelmiä.
Tulosten mukaan ryhmäohjauksen sisältö koostui aina jonkin asteisesta tiedonsiirrosta. Työskentelymuotoina käytettiin keskusteluja sekä konkreettisia tekemisen muotoja. Useissa ohjausmuodoissa hyödynnettiin konstruktivistista oppimismenetelmää, jossa huomioitiin ohjattavien aikaisemmat tiedot ja taidot hyödyntäen niitä uusien tietojen ja taitojen muokkauksessa. Tällöin osallistujat ovat itse aktiivisia tiedonetsijöitä ja -tuottajia.
Johtopäätösten perusteella ryhmäohjauksen vaikutukset omahoitoon olivat positiivisia ja edistivät eri tavoin potilaan omahoitoa ja hoitoon sitoutumista. Myös perheenjäsenten elämänlaatu koheni. Ryhmäohjaukseen osallistuneiden käsitys omasta terveydentilasta oli parempi ja oireiden esiintyminen oli vähentynyt. Vertaistuen avulla saatiin kannustusta, rohkaisua ja välittämistä, jotka auttoivat jaksamaan ja loivat uskoa tulevaisuuteen.
Tulevaisuudessa ryhmäohjausmuotoina tulevat yhä enemmän olemaan internet sekä mobiilipalvelut, joiden kautta on mahdollisuus saavuttaa muutoin vertaistuen sekä verkossa olevan oppimateriaalin ulkopuolelle jäävät. Uusia ryhmäohjauksen toimintatapoja muotoiltiin myös kunnan ja kolmannen sektorin välille tulevaisuuden haasteita ennakoiden. Jatkossa nämä tulevaisuuden ryhmäohjauksen muodot vaativat vielä kehittämistä sekä käyttömahdollisuuksien ja vaikuttavuuden arviointia.
Kirjallisuuskatsauksen menetelmänä käytettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen vaiheita ja katsausaineisto kerättiin vuosilta 2002–2012. Tutkimuksia ja artikkeleita haettiin Medic-, Melinda-, Ebsco(Cinahl)- ja Arto – tietokannoista. Myös manuaalihakua tehtiin. Katsaukseen valikoitui yhteensä 22 kansallista ja kansainvälistä tutkimusta ja artikkelia. Aineiston analyysi tehtiin käyttämällä sisällönanalyysiä.
Katsauksen tulosten mukaan ryhmäohjausta toteutettiin ohjaajan vetäminä lähiryhminä, etäohjauksina sekä vertaistuen voimin itseohjautuvina keskustelufoorumeina. Yleisimpinä ryhmäohjausta hyödyntävinä malleina olivat painonhallintaan ja elintapamuutoksiin tähtäävät toiminnat. Ryhmäohjausta käytettiin paljon diabeteksen ennaltaehkäisyyn ja siihen sairastuneen omahoidon tehostamiseen. Kivunhoidossa, sydän- ja verisuonisairauksien hoidossa sekä kuntoutuksessa hyödynnettiin myös ryhmäohjauksen menetelmiä.
Tulosten mukaan ryhmäohjauksen sisältö koostui aina jonkin asteisesta tiedonsiirrosta. Työskentelymuotoina käytettiin keskusteluja sekä konkreettisia tekemisen muotoja. Useissa ohjausmuodoissa hyödynnettiin konstruktivistista oppimismenetelmää, jossa huomioitiin ohjattavien aikaisemmat tiedot ja taidot hyödyntäen niitä uusien tietojen ja taitojen muokkauksessa. Tällöin osallistujat ovat itse aktiivisia tiedonetsijöitä ja -tuottajia.
Johtopäätösten perusteella ryhmäohjauksen vaikutukset omahoitoon olivat positiivisia ja edistivät eri tavoin potilaan omahoitoa ja hoitoon sitoutumista. Myös perheenjäsenten elämänlaatu koheni. Ryhmäohjaukseen osallistuneiden käsitys omasta terveydentilasta oli parempi ja oireiden esiintyminen oli vähentynyt. Vertaistuen avulla saatiin kannustusta, rohkaisua ja välittämistä, jotka auttoivat jaksamaan ja loivat uskoa tulevaisuuteen.
Tulevaisuudessa ryhmäohjausmuotoina tulevat yhä enemmän olemaan internet sekä mobiilipalvelut, joiden kautta on mahdollisuus saavuttaa muutoin vertaistuen sekä verkossa olevan oppimateriaalin ulkopuolelle jäävät. Uusia ryhmäohjauksen toimintatapoja muotoiltiin myös kunnan ja kolmannen sektorin välille tulevaisuuden haasteita ennakoiden. Jatkossa nämä tulevaisuuden ryhmäohjauksen muodot vaativat vielä kehittämistä sekä käyttömahdollisuuksien ja vaikuttavuuden arviointia.