Osallistavat menetelmät lasten ja teknologian vuorovaikutussuunnittelussa Case Punahilkka
Ahlgren, Anu (2013)
Ahlgren, Anu
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060112322
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060112322
Tiivistelmä
Tutkimuksessa arvioitiin osallistavien menetelmien soveltuvuutta 4—6-vuotiaiden lasten ja teknologian välisessä vuorovaikutussuunnittelussa kenttätutkimus Case Punahilkassa.
Tämä tutkimus on osa kansainvälistä Emphatic Products-tutkimushanketta. Kyseisessä hankkeessa pyritään löytämään keinoja empaattiseen vuorovaikutukseen yhdessä käyttäjien kanssa, jotta tuloksena syntyisi tuotteita, joiden käytöstä muodostuisi entistä parempi käyttäjäkokemus. Erityisesti viihdekäyttöön tarkoitetun teknologian kehittyminen on asettanut tarpeen arvioida miten potentiaaliset käyttäjät eli lapset saadaan mukaan vuorovaikutussuunnitteluun. Lapsiin kohdistuva tutkittu tieto etenkin vuorovaikutussuunnittelun näkökulmasta, on vielä varsin tuoretta, minkä vuoksi sen tutkiminen on tärkeää.
Opinnäytetyötä varten toteutettiin kenttätutkimus Case Punahilkka, jonka avulla arvioitiin osallistavien menetelmien soveltuvuutta vuorovaikutussuunnitteluun. Case Punahilkassa testattiin interaktiivista satusovellusta. Laadullinen tapaustutkimus toteutettiin Vantaalla Havukallion päiväkodissa marraskuussa 2012. Tutkimuksen lähtökohtana olivat käyttäjäkeskeiset osallistavat tutkimusmenetelmät, joissa suunnittelun inspiraation lähteinä toimivat käyttäjät. Tiedonkeruumenetelminä hyödynnettiin käytettävyystestausta, haastatteluja, draamatyöpajoja ja havainnointia. Draamatyöpajoihin yhdistettiin luova yhteissuunnittelu. Menetelmät olivat lapsille suunniteltuja tai osin sovellettuja aikuisten menetelmistä.
Tutkimuksessa selvisi, että useimmat käytetyistä menetelmistä soveltuvat hyvin vuorovaikutussuun-nitteluun, etenkin 5—6-vuotiaiden lasten kanssa. Merkittävimpinä tuloksina voidaan pitää, ettei tuotesuunnittelua lapsille tule tehdä täysin heidän puolestaan. Lapset kannattaakin ottaa mukaan vuorovaikutussuunnitteluun heille tarkoitetun tuotteen kehittämisessä. Tutkimus esittelee menetelmien toimivuutta sekä keinoja yhdistää lapset suunnitteluprosessiin. Tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä käyttäjätutkimuksissa, joissa halutaan kokeilla osallistavia menetelmiä vuorovaikutussuunnittelussa ensimmäistä kertaa yhdessä lasten kanssa.
Tämä tutkimus on osa kansainvälistä Emphatic Products-tutkimushanketta. Kyseisessä hankkeessa pyritään löytämään keinoja empaattiseen vuorovaikutukseen yhdessä käyttäjien kanssa, jotta tuloksena syntyisi tuotteita, joiden käytöstä muodostuisi entistä parempi käyttäjäkokemus. Erityisesti viihdekäyttöön tarkoitetun teknologian kehittyminen on asettanut tarpeen arvioida miten potentiaaliset käyttäjät eli lapset saadaan mukaan vuorovaikutussuunnitteluun. Lapsiin kohdistuva tutkittu tieto etenkin vuorovaikutussuunnittelun näkökulmasta, on vielä varsin tuoretta, minkä vuoksi sen tutkiminen on tärkeää.
Opinnäytetyötä varten toteutettiin kenttätutkimus Case Punahilkka, jonka avulla arvioitiin osallistavien menetelmien soveltuvuutta vuorovaikutussuunnitteluun. Case Punahilkassa testattiin interaktiivista satusovellusta. Laadullinen tapaustutkimus toteutettiin Vantaalla Havukallion päiväkodissa marraskuussa 2012. Tutkimuksen lähtökohtana olivat käyttäjäkeskeiset osallistavat tutkimusmenetelmät, joissa suunnittelun inspiraation lähteinä toimivat käyttäjät. Tiedonkeruumenetelminä hyödynnettiin käytettävyystestausta, haastatteluja, draamatyöpajoja ja havainnointia. Draamatyöpajoihin yhdistettiin luova yhteissuunnittelu. Menetelmät olivat lapsille suunniteltuja tai osin sovellettuja aikuisten menetelmistä.
Tutkimuksessa selvisi, että useimmat käytetyistä menetelmistä soveltuvat hyvin vuorovaikutussuun-nitteluun, etenkin 5—6-vuotiaiden lasten kanssa. Merkittävimpinä tuloksina voidaan pitää, ettei tuotesuunnittelua lapsille tule tehdä täysin heidän puolestaan. Lapset kannattaakin ottaa mukaan vuorovaikutussuunnitteluun heille tarkoitetun tuotteen kehittämisessä. Tutkimus esittelee menetelmien toimivuutta sekä keinoja yhdistää lapset suunnitteluprosessiin. Tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä käyttäjätutkimuksissa, joissa halutaan kokeilla osallistavia menetelmiä vuorovaikutussuunnittelussa ensimmäistä kertaa yhdessä lasten kanssa.