NEPPIS-RYHMÄ : Vertaisryhmämuotoinen avokuntoutus perheille
Myllymäki, Maarit (2013)
Myllymäki, Maarit
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013081814701
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013081814701
Tiivistelmä
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön Neuropsykiatrisen kuntoutusosaamisen juurruttaminen lasten ja nuorten palveluihin – projekti 2011–2012 oli Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama hanke, jonka myötä syntyi myös Neppis-ryhmä.
Neppis-ryhmä kokoontui Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitos kuntayhtymän eli PoSan Perhekeskuksessa Kankaanpäässä ja ryhmäkertoja oli yhteensä 20. Ryhmänvetäjinä toimivat PoSan Perhekeskuksen perheneuvolan ja perhetyön työntekijät yhteistyössä Satakunnan sairaanhoitopiirin työntekijöiden kanssa.
Opinnäytetyöni tarkoitus oli selvittää vanhempien näkökulmasta, miten tavoitteellinen, vertaisryhmämuotoinen avokuntoutus on tukenut neuropsykiatrisista oireista kärsiviä lapsia ja heidän perheitään. Opinnäytetyöni tavoitteena oli myös selvittää, olivatko lasten sosiaaliset taidot kehittyneet Neppis-ryhmätoiminnan aikana ja mitä vertaistuki merkitsi perheille ja saivatko vanhemmat vertaistuesta tukea omaan vanhemmuuteensa ja jaksamiseensa. Halusin myös saada vanhemmilta palautteen Neppis-ryhmän toimivuudesta sekä kehittämisehdotuksia.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsittelin vertaistoimintaa, kasvatuskumppanuutta ja neuropsykiatrisia haasteita ja niistä tarkemmin oirekokonaisuutta ADHD/ADD:tä.
Tutkimukseni oli kvalitatiivinen tutkimus ja aineiston keräsin haastattelemalla Neppis-ryhmätoimintaan osallistuneet neljän perheen vanhemmat. Tutkimusmenetelmänä käytin teemahaastattelua ja tutkimustulosten analysoinnin tein käyttämällä aineiston teemoittelua.
Tuloksista selvisi, että tämänkaltaisella vertaisryhmämuotoisella avokuntoutuksella on merkitystä vanhempien kasvatustehtävään ja siinä jaksamiseen. Vanhempien laatimat tavoitteet toteutuivat kolmella perheellä osittain ja yhdellä perheellä jopa odotettua paremmin. Lasten sosiaaliset taidot kehittyivät, mutta tämän ei voida sanoa yksinomaan johtuneen Neppis-ryhmän vaikutuksesta. Vertaistuesta ja ryhmän vetäjien taholta kokemastaan kasvatuskumppanuudesta vanhemmat saivat konkreettisia menetelmiä ja tukea lapsensa kasvatuksen tukemiseen sekä omaan jaksamiseensa. Kehittämisehdotukset liittyivät vanhempien ryhmän sisältöön ja siihen, että isät saisivat oman ryhmän ja mahdollisesti miespuolisen vetäjän ryhmään.
Neppis-ryhmä kokoontui Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitos kuntayhtymän eli PoSan Perhekeskuksessa Kankaanpäässä ja ryhmäkertoja oli yhteensä 20. Ryhmänvetäjinä toimivat PoSan Perhekeskuksen perheneuvolan ja perhetyön työntekijät yhteistyössä Satakunnan sairaanhoitopiirin työntekijöiden kanssa.
Opinnäytetyöni tarkoitus oli selvittää vanhempien näkökulmasta, miten tavoitteellinen, vertaisryhmämuotoinen avokuntoutus on tukenut neuropsykiatrisista oireista kärsiviä lapsia ja heidän perheitään. Opinnäytetyöni tavoitteena oli myös selvittää, olivatko lasten sosiaaliset taidot kehittyneet Neppis-ryhmätoiminnan aikana ja mitä vertaistuki merkitsi perheille ja saivatko vanhemmat vertaistuesta tukea omaan vanhemmuuteensa ja jaksamiseensa. Halusin myös saada vanhemmilta palautteen Neppis-ryhmän toimivuudesta sekä kehittämisehdotuksia.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsittelin vertaistoimintaa, kasvatuskumppanuutta ja neuropsykiatrisia haasteita ja niistä tarkemmin oirekokonaisuutta ADHD/ADD:tä.
Tutkimukseni oli kvalitatiivinen tutkimus ja aineiston keräsin haastattelemalla Neppis-ryhmätoimintaan osallistuneet neljän perheen vanhemmat. Tutkimusmenetelmänä käytin teemahaastattelua ja tutkimustulosten analysoinnin tein käyttämällä aineiston teemoittelua.
Tuloksista selvisi, että tämänkaltaisella vertaisryhmämuotoisella avokuntoutuksella on merkitystä vanhempien kasvatustehtävään ja siinä jaksamiseen. Vanhempien laatimat tavoitteet toteutuivat kolmella perheellä osittain ja yhdellä perheellä jopa odotettua paremmin. Lasten sosiaaliset taidot kehittyivät, mutta tämän ei voida sanoa yksinomaan johtuneen Neppis-ryhmän vaikutuksesta. Vertaistuesta ja ryhmän vetäjien taholta kokemastaan kasvatuskumppanuudesta vanhemmat saivat konkreettisia menetelmiä ja tukea lapsensa kasvatuksen tukemiseen sekä omaan jaksamiseensa. Kehittämisehdotukset liittyivät vanhempien ryhmän sisältöön ja siihen, että isät saisivat oman ryhmän ja mahdollisesti miespuolisen vetäjän ryhmään.