Neuvolan terveydenhoitajien näkemys alle seitsemänvuotiaiden lasten tunne- ja turvataitokasvatuksesta
Lahtinen, Anu; Huusko, Kristiina (2013)
Lahtinen, Anu
Huusko, Kristiina
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013091015144
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013091015144
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa terveydenhoitajien tietämystä tunne- ja turvataitokasvatuksesta sekä alle seitsemänvuotiaiden lasten hyvinvoinnista. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, miten olemassa oleva tunne- ja turvataitokasvatusmateriaali ja kohderyhmien tarpeet kohtaavat. Opinnäytetyön tavoitteena on edistää terveydenhoitoalan ammattilaisten tietämystä tunne- ja turvataidoista. Tunne- ja turvataitokasvatuksen tarkoituksena on luoda lapselle turvallinen ympäristö, joka tukee lapsen kasvua ja kehitystä, tällöin lapsi luottaa itseensä sekä tuntee olevansa arvokas ja hyväksytty.
Opinnäytetyö on osa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikön aikuiskoulutuksen Seksuaaliterveyden koulutuksen laatuyksikön Tunne- ja turvataidot osaamiseksi -projektia, jonka avulla kehitetään Jyväskylän alueen tunne- ja turvataitokasvatusta. Opinnäytetyössä hyödynnetään Precede-Proceed -mallin sosiaalista ja epidemiologista arviointia. Opinnäytetyö toteutettiin haastattelemalla kuutta neuvolan terveydenhoitajaa Jyväskylän yhteistoiminta-alueella. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla ja analysoitiin sisällönanalyysillä. Haastatteluissa kartoitettiin terveydenhoitajan näkemystä lasten hyvinvointia uhkaavista ja tukevista tekijöistä.
Terveydenhoitajien mukaan suurin osa lapsista voi hyvin Jyväskylän alueella. Tärkeimmäksi keinoksi toteuttaa tunne- ja turvataitokasvatusta terveydenhoitajat näkivät vanhempien ohjaamisen sekä tunne- ja turvataitokasvatusmateriaalin antamisen. Terveydenhoitajat kokivat, että tunne- ja turvataitokasvatuksen antamisen tueksi ei ole riittävästi kyseiseen aiheeseen kohdennettua materiaalia. Yleisesti terveydenhoitajat kokivat oman tunne- ja turvataitokasvatus osaamisensa puutteelliseksi.
Opinnäytetyön tulosten pohjalta nousi tarve kehittää tunne- ja turvataitokasvatusmateriaalia sekä terveydenhoitajien lisäkoulutusta. Tunne- ja turvataidoista tulisi tehdä jatkotutkimuksia myös lasten ja vanhempien näkökulmista.
Opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa terveydenhoitajien tietämystä tunne- ja turvataitokasvatuksesta sekä alle seitsemänvuotiaiden lasten hyvinvoinnista. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, miten olemassa oleva tunne- ja turvataitokasvatusmateriaali ja kohderyhmien tarpeet kohtaavat. Opinnäytetyön tavoitteena on edistää terveydenhoitoalan ammattilaisten tietämystä tunne- ja turvataidoista. Tunne- ja turvataitokasvatuksen tarkoituksena on luoda lapselle turvallinen ympäristö, joka tukee lapsen kasvua ja kehitystä, tällöin lapsi luottaa itseensä sekä tuntee olevansa arvokas ja hyväksytty.
Opinnäytetyö on osa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikön aikuiskoulutuksen Seksuaaliterveyden koulutuksen laatuyksikön Tunne- ja turvataidot osaamiseksi -projektia, jonka avulla kehitetään Jyväskylän alueen tunne- ja turvataitokasvatusta. Opinnäytetyössä hyödynnetään Precede-Proceed -mallin sosiaalista ja epidemiologista arviointia. Opinnäytetyö toteutettiin haastattelemalla kuutta neuvolan terveydenhoitajaa Jyväskylän yhteistoiminta-alueella. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla ja analysoitiin sisällönanalyysillä. Haastatteluissa kartoitettiin terveydenhoitajan näkemystä lasten hyvinvointia uhkaavista ja tukevista tekijöistä.
Terveydenhoitajien mukaan suurin osa lapsista voi hyvin Jyväskylän alueella. Tärkeimmäksi keinoksi toteuttaa tunne- ja turvataitokasvatusta terveydenhoitajat näkivät vanhempien ohjaamisen sekä tunne- ja turvataitokasvatusmateriaalin antamisen. Terveydenhoitajat kokivat, että tunne- ja turvataitokasvatuksen antamisen tueksi ei ole riittävästi kyseiseen aiheeseen kohdennettua materiaalia. Yleisesti terveydenhoitajat kokivat oman tunne- ja turvataitokasvatus osaamisensa puutteelliseksi.
Opinnäytetyön tulosten pohjalta nousi tarve kehittää tunne- ja turvataitokasvatusmateriaalia sekä terveydenhoitajien lisäkoulutusta. Tunne- ja turvataidoista tulisi tehdä jatkotutkimuksia myös lasten ja vanhempien näkökulmista.