Viron Paide Linnameeskond -joukkueen jalkapalloilijoiden kokemuksia urheiluvammoista ja niiden ennaltaehkäisystä : vaikuttaako vammojen syntyyn yksilö, ympäristö vai tehtävä?
Sakala, Liisi (2013)
Sakala, Liisi
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013092415500
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013092415500
Tiivistelmä
Jalkapallovammojen määrä on maailmanlaajuisesti vuosi vuodelta lisääntynyt ja vammamekanismit ovat muuttuneet vakavammaksi. Vammojen paremmaksi ennalta-ehkäisemiseksi on selvitettävä jalkapallovammojen riskitekijät sekä vammameka-nismit. Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, mitkä ovat Paide Linnameeskond -joukkueen yleisimmät vammat, vammatyypit ja mitä tekijöitä pelaajat pitävät isoimpina riskitekijöinä sekä yksilön, ympäristön että tehtävän kannalta. Tulosten perusteella annetaan tietoa vammojen ennaltaehkäisemisen mahdollisuuksista.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 16 pelaajaa. Tutkimuksen tekemisessä käytettiin kyselylomakkeita, jotka sisälsivät itsessään strukturoituja ja avoimia kysymyksiä jal-kapalloilijoiden taustatiedoista, kokemista vammoista sekä kuntoutuksesta että urhei-luun paluusta. Kyseisessä tutkimuksessa käytettiin luotettavaa numeerista mittaamista sekä määrällistä lopputulosten tarkastelua. Keskiarvot sekä keskihajonta laskettiin Exel- ja Tixel- taulukkolaskentaohjelmilla
Tuloksista selvisi, että yleisimmät vammat ovat kohdistuneet polviin, nilkkoihin sekä nivusiin. Tyypillisimmät vammatyypit ovat lihasrepeämä tai -venähdys, nivelsiteiden venähdys ja murtuma. Riskitekijöitä oli sekä yksilö-, ympäristö- että tehtävään liitty-vissä tekijöissä. Yksilötekijöistä riskitekijäksi koettiin huono lihashuolto, ympäristö-tekijöistä pelikentän huono kunto sekä tehtävässä suoritustekniikka. Näistä kolmesta riskitekijästä suurimmaksi koettiin pelikentän huono kunto.
Tämä tutkimus tukee aiempia tutkimuksia siinä, että vammojen ennaltaehkäisemiseksi tarvitaan hyvä alkulämmittely, nopeuden ja ketteryyden sekä tasapainon että koordinaation harjoittelu. Tällä tutkimuksella ei pysty vaikuttamaan pelikenttien kun-toon. Tulevaisuudessa mahdollista laajempaa tutkimusta tehtäessä voisi tarkemmin selvittää, mitkä pelikentät ovat huonot, jotta esimerkiksi Viron Jalkapalloliitto pystyisi tarvittaessa parantamaan niiden kuntoa. Jokainen pelaaja pystyy vaikuttamaan hyvään lihashuoltoon eli käyntiin säännöllisesti hieronnassa sekä itsenäiseen venyttelyyn. Tutkimuksen tulosten perusteella tiedetään, että tehtävissä pitäisi keskittyä enemmän suoritustekniikkaan, mihin pystyy vaikuttamaan sekä pelaaja itse, valmentaja että fysioterapeutti. Valmentajan ja fysioterapeutin tulisi pystyä kehittämään harjoituksia sekä pitämään ne mahdollisimman monipuolisina.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 16 pelaajaa. Tutkimuksen tekemisessä käytettiin kyselylomakkeita, jotka sisälsivät itsessään strukturoituja ja avoimia kysymyksiä jal-kapalloilijoiden taustatiedoista, kokemista vammoista sekä kuntoutuksesta että urhei-luun paluusta. Kyseisessä tutkimuksessa käytettiin luotettavaa numeerista mittaamista sekä määrällistä lopputulosten tarkastelua. Keskiarvot sekä keskihajonta laskettiin Exel- ja Tixel- taulukkolaskentaohjelmilla
Tuloksista selvisi, että yleisimmät vammat ovat kohdistuneet polviin, nilkkoihin sekä nivusiin. Tyypillisimmät vammatyypit ovat lihasrepeämä tai -venähdys, nivelsiteiden venähdys ja murtuma. Riskitekijöitä oli sekä yksilö-, ympäristö- että tehtävään liitty-vissä tekijöissä. Yksilötekijöistä riskitekijäksi koettiin huono lihashuolto, ympäristö-tekijöistä pelikentän huono kunto sekä tehtävässä suoritustekniikka. Näistä kolmesta riskitekijästä suurimmaksi koettiin pelikentän huono kunto.
Tämä tutkimus tukee aiempia tutkimuksia siinä, että vammojen ennaltaehkäisemiseksi tarvitaan hyvä alkulämmittely, nopeuden ja ketteryyden sekä tasapainon että koordinaation harjoittelu. Tällä tutkimuksella ei pysty vaikuttamaan pelikenttien kun-toon. Tulevaisuudessa mahdollista laajempaa tutkimusta tehtäessä voisi tarkemmin selvittää, mitkä pelikentät ovat huonot, jotta esimerkiksi Viron Jalkapalloliitto pystyisi tarvittaessa parantamaan niiden kuntoa. Jokainen pelaaja pystyy vaikuttamaan hyvään lihashuoltoon eli käyntiin säännöllisesti hieronnassa sekä itsenäiseen venyttelyyn. Tutkimuksen tulosten perusteella tiedetään, että tehtävissä pitäisi keskittyä enemmän suoritustekniikkaan, mihin pystyy vaikuttamaan sekä pelaaja itse, valmentaja että fysioterapeutti. Valmentajan ja fysioterapeutin tulisi pystyä kehittämään harjoituksia sekä pitämään ne mahdollisimman monipuolisina.